< Psalmien 44 >
1 Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.
For the end, a Psalm for instruction, for the sons of Core. O God, we have heard with our ears, our fathers have told us, the work which you wrought in their days, in the days of old.
2 Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.
Your hand utterly destroyed the heathen, and you did plant them: you did afflict the nations, and cast them out.
3 Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.
For they inherited not the land by their [own] sword, and their [own] arm did not deliver them; but your right hand, and your arm, and the light of your countenance, because you were well pleased in them.
4 Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.
You are indeed my King and my God, who command deliverances for Jacob.
5 Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.
In you will we push down our enemies, and in your name will we bring to nothing them that rise up against us.
6 Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.
For I will not trust in my bow, and my sword shall not save me.
7 Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.
For you have saved us from them that afflicted us, and have put to shame them that hated us.
8 Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, (Sela)
In God will we make our boast all the day, and to your name will we give thanks for ever. (Pause)
9 Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?
But now you have cast off, and put us to shame; and you will not go forth with our hosts.
10 Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.
You have turned us back before our enemies; and they that hated us spoiled for themselves.
11 Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.
You made us as sheep for meat; and you scattered us amongst the nations.
12 Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.
You have sold your people without price, and there was no profit by their exchange.
13 Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.
You have made us a reproach to our neighbours, a scorn and derision them that are round about us.
14 Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.
You have made us a proverb amongst the Gentiles, a shaking of the head amongst the nations.
15 Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,
All the day my shame is before me, and the confusion of my face has covered me,
16 Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.
because of the voice of the slanderer and reviler; because of the enemy and avenger.
17 Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.
All these things are come upon us: but we have not forgotten you, neither have we dealt unrighteously in your covenant.
18 Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;
And our heart has not gone back; but you have turned aside our paths from your way.
19 Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.
For you have laid us low in a place of affliction, and the shadow of death has covered us.
20 Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,
If we have forgotten the name of our God, and if we have spread out our hands to a strange god; shall not God search these things out?
21 Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.
for he knows the secrets of the heart.
22 Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.
For, for your sake we are killed all the day long; we are counted as sheep for slaughter.
23 Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.
Awake, therefore sleep you, O Lord? arise, and do not cast [us] off for ever.
24 Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?
Therefore turn you your face away, [and] forget our poverty and our affliction?
25 Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.
For our soul has been brought down to the dust; our belly has cleaved to the earth.
26 Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!
Arise, O Lord, help us, and redeem us for your name's sake.