Psalmien 34
1 Davidin Psalmi, koska hän muotonsa muutti Abimelekin edessä, joka hänen ajoi pois tyköänsä ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani.
“A psalm of David, when he feigned himself mad before Abimelech, who drove him away, and he departed.” I will bless the LORD at all times; His praise shall continually be in my mouth.
2 Minun sieluni kerskaa Herrassa, että raadolliset sen kuulevat ja iloitsevat.
In the LORD doth my soul boast; Let the afflicted hear, and rejoice!
3 Ylistäkäät Herraa minun kanssani, ja korottakaamme ynnä hänen nimeänsä.
O magnify the LORD with me, And let us exalt his name together!
4 Kuin minä Herraa etsin, kuuli hän minun rukoukseni, ja pelasti minun kaikista vavistuksistani.
I sought the LORD, and he heard me, And delivered me from all my fears.
5 Jotka häntä katsovat, ne valaistaan: heidän kasvonsa ei tule häpiään.
Look up to him, and ye shall have light; Your faces shall never be ashamed.
6 Kuin raadollinen huusi, kuuli Herra häntä, ja autti hänen kaikista tuskistansa.
This afflicted man cried, and the LORD heard, And saved him from all his troubles.
7 Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä.
The angels of the LORD encamp around those who fear him, And deliver them.
8 Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.
O taste, and see how good is the LORD! Happy the man who trusteth in him!
9 Peljätkään Herraa kaikki hänen pyhänsä; sillä jotka häntä pelkäävät, ei niiltä mitään puutu.
O fear the LORD, ye his servants! For to those who fear him there shall be no want.
10 Nuorten jalopeurain pitää tarvitseman ja isooman; mutta jotka Herraa etsivät, ei heiltä mitään hyvää puutu.
Young lions want, and suffer hunger; But they who fear the LORD want no good thing.
11 Tulkaat tänne, lapset, kuulkaat minua: Herran pelvon minä teille opetan.
Come, ye children, hearken to me! I will teach you the fear of the LORD.
12 Kuka on, joka (hyvää) elämää pyytää? ja pitäis mielellänsä hyviä päiviä?
Who is he that loveth life, And desireth many days, in which he may see good?
13 Varjele kieles pahuudesta, ja huules vilppiä puhumasta.
Guard well thy tongue from evil, And thy lips from speaking guile!
14 Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.
Depart from evil, and do good; Seek peace, and pursue it!
15 Herran silmät katsovat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa.
The eyes of the LORD are upon the righteous, And his ears are open to their cry.
16 Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.
But the face of the LORD is against evil-doers, To cut off their remembrance from the earth.
17 Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitä kaikista heidän tuskistansa.
The righteous cry, and the LORD heareth, And delivereth them from all their troubles.
18 Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.
The LORD is near to them that are of a broken heart, And saveth such as are of a contrite spirit.
19 Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hänen niistä kaikista päästää.
Many are the afflictions of the righteous; But the LORD delivereth him from them all.
20 Hän kätkee kaikki hänen luunsa, ettei yhtäkään niistä murreta.
He guardeth all his bones; Not one of them shall be broken.
21 Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne hukutetaan.
Calamity destroyeth the wicked, And they who hate the righteous suffer for it.
22 Herra lunastaa palveliansa sielut; ja kaikki, jotka häneen toivovat, ei pidä hukkuman.
The LORD redeemeth the life of his servants, And none that put their trust in him will suffer for it.
