< Psalmien 18 >
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
Unto the end. For David, the servant of the Lord, who spoke the words of this canticle to the Lord, in the day that the Lord delivered him from the hand of all his enemies and from the hand of Saul. And he said: I will love you, O Lord my strength.
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
The Lord is my firmament, my refuge, and my liberator. My God is my helper, and I hope in him: my protector, and the horn of my salvation, and my support.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
Praising, I will call upon the Lord. And I will be saved from my enemies.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
The sorrows of death surrounded me, and the torrents of iniquity dismayed me.
5 Helvetin siteet kietoivat minun: kuoleman paulat ennättivät minun. (Sheol )
The sorrows of Hell encompassed me, and the snares of death intercepted me. (Sheol )
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
In my tribulation, I called upon the Lord, and I cried out to my God. And he listened to my voice from his holy temple. And my cry in his presence entered into his ears.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
The earth was shaken, and it trembled. The foundations of the mountains were disturbed, and they were shaken, because he was angry with them.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
A smoke ascended by his wrath, and a fire flared up from his face: coals were kindled by it.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
He bent the heavens, and they descended. And darkness was under his feet.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
And he ascended upon the cherubim, and he flew: he flew upon the feathers of the winds.
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
And he set darkness as his hiding place, with his tabernacle all around him: dark waters in the clouds of the air.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
At the brightness that was before his sight, the clouds crossed by, with hail and coals of fire.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
And the Lord thundered from heaven, and the Most High uttered his voice: hail and coals of fire.
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
And he sent forth his arrows and scattered them. He multiplied lightnings, and he set them in disarray.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
Then the fountains of waters appeared, and the foundations of the world were revealed, by your rebuke, O Lord, by the inspiration of the Spirit of your wrath.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
He sent from on high, and he accepted me. And he took me up, out of many waters.
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
He rescued me from my strongest enemies, and from those who hated me. For they had been too strong for me.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
They intercepted me in the day of my affliction, and the Lord became my protector.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
And he led me out, into a wide place. He accomplished my salvation, because he willed me.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
And the Lord will reward me according to my justice, and he will repay me according to the purity of my hands.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
For I have preserved the ways of the Lord, and I have not behaved impiously before my God.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
For all his judgments are in my sight, and his justice, I have not pushed away from me.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
And I will be immaculate together with him, and I will keep myself from my iniquity.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
And the Lord will reward me according to my justice and according to the purity of my hands before his eyes.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
With the holy, you will be holy, and with the innocent, you will be innocent,
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
and with the elect, you will be elect, and with the perverse, you will be perverse.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
For you will save the humble people, but you will bring down the eyes of the arrogant.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
For you illuminate my lamp, O Lord. My God, enlighten my darkness.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
For in you, I will be delivered from temptation; and with my God, I will climb over a wall.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
As for my God, his way is undefiled. The eloquence of the Lord has been examined by fire. He is the protector of all who hope in him.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
For who is God, except the Lord? And who is God, except our God?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
It is God who has wrapped me with virtue and made my way immaculate.
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
It is he who has perfected my feet, like the feet of deer, and who stations me upon the heights.
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
It is he who trains my hands for battle. And you have set my arms like a bow of brass.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
And you have given me the protection of your salvation. And your right hand sustains me. And your discipline has corrected me unto the end. And your discipline itself will teach me.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
You have expanded my footsteps under me, and my tracks have not been weakened.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
I will pursue my enemies and apprehend them. And I will not turn back until they have failed.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
I will break them, and they will not be able to stand. They will fall under my feet.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
And you have wrapped me with virtue for the battle. And those rising up against me, you have subdued under me.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
And you have given the back of my enemies to me, and you have destroyed those who hated me.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
They cried out, but there was none to save them, to the Lord, but he did not heed them.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
And I will crush them into dust before the face of the wind, so that I will obliterate them like the mud in the streets.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
You will rescue me from the contradictions of the people. You will set me at the head of the Gentiles.
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
A people I did not know has served me. As soon as their ears heard, they were obedient to me.
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
The sons of foreigners have been deceitful to me, the sons of foreigners have grown weak with time, and they have wavered from their paths.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
The Lord lives, and blessed is my God, and may the God of my salvation be exalted:
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
O God, who vindicates me and who subdues the people under me, my liberator from my enraged enemies.
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
And you will exalt me above those who rise up against me. From the iniquitous man, you will rescue me.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
Because of this, O Lord, I will confess to you among the nations, and I will compose a psalm to your name:
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
magnifying the salvation of his king, and showing mercy to David, his Christ, and to his offspring, even for all time.