Psalmien 14

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa; ei ole joka hyvää tekee.

Kuom jatend wer. Zaburi mar Daudi. Ngʼat mofuwo wacho e chunye niya, “Nyasaye onge.” Gin joma okethore, timbegi richo mokalo tongʼ, onge kata ngʼato achiel matimo maber.

2 Herra katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis eli etsis Jumalaa.

Jehova Nyasaye ngʼiyo ji duto gie polo, mondo oneye ka bende nitie moro kuomgi ma nigi winjo, kata ka bende nitie moro kuomgi mamanyo Nyasaye.

3 Mutta he ovat kaikki poikenneet pois, ja kaikki ovat kelvottomat: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.

Ji duto osebaro, giduto kaachiel gisedoko joma okethore; onge ngʼama timo maber, onge kata achiel.

4 Eikö siis kenkään pahointekiöistä sitä havaitse? jotka minun kansaani syövät niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he rukoile Herraa.

Bende joma timo timbe maricho dipuonjre adier? Gin joma kidho joga kaka ji chamo kuon; kendo gin joma ok luong Jehova Nyasaye mondo okonygi.

5 Siellä he kovin pelkäsivät; sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukua.

Negie kaka luoro dwaro negogi, nikech Nyasaye nitie e chokruok mar joma kare.

6 Te häpäisette köyhän neuvon; mutta Jumala on hänen turvansa.

Un joma timo gik maricho, uketho chenro joma odhier, to Jehova Nyasaye e kar pondo margi.

7 Oi jos apu tulis Israelille Zionista! sillä koska Herra päästää vangitun kansansa, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee.

Yaye, mad warruok mar Israel obi koa Sayun! Kinde ma Jehova Nyasaye duogo ne joge mwandugi, onego joka Jakobo obed moil kendo Israel obed mamor!