< Psalmien 130 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.
Hina Gode! Na da baligiliwane da: i dione heawini esalebeba: le, Dima wele sia: sa!
2 Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.
Hina Gode! Na digini wele sia: be nabima! Na fidima: ne wele sia: be nabima!
3 Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?
Di da ninia wadela: i hou hamoi huluane dedene legei ganiaba, ninia huluanedafa da se imunusa: fofada: la: loba.
4 Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.
Be Di da ninima gogolema: ne olofosu hamosa. Amaiba: le, ninia Dia midadi nodone bebeda: iya lelumu da defea.
5 Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.
Na da Hina Gode Ea fidisu nama misa: ne hanaiwane ouesala. Amola na da Ea sia: dafawaneyale dawa: sa.
6 Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.
Na da Hina Gode Ea fidisu ba: musa: hanaiba: le ouesalebe, amo da sosodo aligisu dunu da hehebolo misa: ne hanaiba: le ouesalebe, amo baligisa.
7 Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.
Isala: ili fi dunu! Hina Gode Ea hou dafawaneyale dawa: ma! Bai Ea asigidafa hou da hamedafa fisisa. E da eso huluane dili gaga: mu hanai gala.
8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.
E da Ea fi Isala: ili dunu, ilia wadela: i hou hamobe amoga mae gugunufinisima: ne, ili gaga: mu.