Psalmien 122

1 Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

I PEREN kida ar indai ong ia: Kitail en kolang nan tanpas en Ieowa!

2 Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

Nä at akan pan mi ni wanim en kel en Ierusalem.

3 Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

Ierusalem kanim eu me kakaudar, pwen kanim kelail eu.

4 Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

Wasa me kainok kan kin momaitala ia, kainok en Ieowa kan, saunkadede en Israel, pwen kapinga mar en Ieowa.

5 Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

Pwe i wasa me mol en kadeik mi ia, mol en kadaudok en Dawid.

6 Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

Poeki ong Ierusalem a pai kan! Me kin pok ong uk, en paida!

7 Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

Muei mau en mi ni om kel, o pai nan om im akan!

8 Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

I pan kapakapa kin uk pweki ri ai o kompoke pai kan.

9 Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.

I pan rapaki ong uk me mau melel, pweki tanpas en Ieowa at Kot.