Psalmien 120

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

Abụ nrigo. Ana m akpọku Onyenwe anyị nʼime nsogbu m, ọ na-azakwa m.

2 Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

O Onyenwe anyị, zọpụta m site nʼegbugbere ọnụ okwu ụgha na ire na-ekwu okwu aghụghọ.

3 Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

Gịnị ka a ga-eme gị, ọ bụkwa gịnị ọzọ ka a gatụkwasịri gị, gị ire aghụghọ?

4 Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

Ọ ga-eji àkụ dị nkọ nke dike nʼagha taa gị ahụhụ, ya na icheku ọkụ osisi brum na-ere ere.

5 Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

Ahụhụ dịịrị m nʼihi na m bi na Meshek, nʼihi na m bikwa nʼetiti ụlọ ikwu ndị Keda!

6 Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

Ogologo oge ka m binyere ndị kpọrọ udo asị.

7 Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.

Abụ m onye udo; ma mgbe m kwuru okwu, okwu ha bụ okwu agha.