< Psalmien 116 >
1 Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;
J'aime l'Éternel, parce qu'il a entendu Ma voix et mes supplications.
2 Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.
Il a incliné son oreille vers moi; Aussi l'invoquerai-je tous les jours de ma vie.
3 Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan. (Sheol )
Les liens de la mort m'avaient enveloppé. Les angoisses du Sépulcre m'avaient saisi; J'étais étreint par la souffrance et la douleur. (Sheol )
4 Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!
Alors j'invoquai le nom de l'Éternel: «Éternel, délivre mon âme!»
5 Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.
L'Éternel est miséricordieux et juste; Notre Dieu est plein de compassion.
6 Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.
L'Éternel garde les humbles: J'étais misérable, et il m'a sauvé.
7 Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.
Retrouve, ô mon âme, ta sérénité; Car l'Éternel t'a fait du bien.
8 Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.
Oui, tu as préservé mon âme de la mort, Mes yeux, des pleurs, Et mes pieds de, toute chute.
9 Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.
Je marcherai devant la face de l'Éternel, Sur la terre des vivants.
10 Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.
J'ai cru, c'est pourquoi j'ai parlé! J'ai été extrêmement affligé;
11 Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.
Je disais dans mon trouble: «Tout homme est menteur!»
12 Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?
Que rendrai-je à l'Éternel? Tous ses bienfaits sont sur moi!
13 Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.
Je lèverai la coupe d'actions de grâces, Et j'invoquerai le nom de l'Éternel.
14 Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.
Je m'acquitterai de mes voeux envers l'Éternel, En présence de tout son peuple.
15 Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.
Elle a du prix aux yeux de l'Éternel, La vie de ses bien-aimés.
16 O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.
Écoute, ô Éternel; car je suis ton serviteur, Ton serviteur, fils de ta servante. Tu as dénoué mes liens.
17 Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.
Je t'offrirai le sacrifice d'actions de grâces, Et j'invoquerai le nom de l'Éternel.
18 Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,
Je m'acquitterai de mes voeux envers l'Éternel, En présence de tout son peuple,
19 Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!
Dans les parvis de la maison de l'Éternel, Au milieu de toi, ô Jérusalem! Louez l'Éternel!