Sananlaskujen 1
1 Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;
Los proverbios de Salomón, hijo de David, rey de Israel:
2 Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
para conocer la sabiduría y la instrucción; para discernir las palabras del entendimiento;
3 Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
para recibir instrucción en el trato sabio, en la rectitud, la justicia y la equidad;
4 Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
para dar prudencia a los simples, conocimiento y discreción al joven —
5 Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
para que el sabio escuche y aumente su aprendizaje; para que el hombre de entendimiento alcance el sano consejo;
6 Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
para entender un proverbio y parábolas, las palabras y acertijos de los sabios.
7 Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
El temor a Yahvé es el principio del conocimiento, pero los necios desprecian la sabiduría y la instrucción.
8 Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
Hijo mío, escucha la instrucción de tu padre, y no abandones las enseñanzas de tu madre;
9 Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
pues serán una guirnalda que adornará tu cabeza, y cadenas alrededor del cuello.
10 Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
Hijo mío, si los pecadores te atraen no lo consienten.
11 Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
Si dicen: “Ven con nosotros. Acechemos la sangre. Acechemos en secreto a los inocentes sin causa.
12 Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; (Sheol h7585)
Que se los trague vivos como el Seol, y entero, como los que bajan a la fosa. (Sheol h7585)
13 Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
Encontraremos toda la riqueza valiosa. Llenaremos nuestras casas con el botín.
14 Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
Echarán su suerte entre nosotros. Todos tendremos un bolso”—
15 Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
hijo mío, no camines por el camino con ellos. Mantén tu pie fuera de su camino,
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
porque sus pies corren hacia el mal. Se apresuran a derramar sangre.
17 Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
Porque la red se tiende en vano a la vista de cualquier ave;
18 Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
pero estos acechan su propia sangre. Acechan en secreto por sus propias vidas.
19 Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
Así son los caminos de todo aquel que tiene afán de lucro. Le quita la vida a sus dueños.
20 Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.
La sabiduría llama en voz alta en la calle. Ella pronuncia su voz en las plazas públicas.
21 Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
Llama a la cabeza de los lugares ruidosos. A la entrada de las puertas de la ciudad, pronuncia sus palabras:
22 Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
“¿Hasta cuándo, simples, amaréis la sencillez? Cuánto tiempo se deleitarán los burladores en la burla, ¿y los tontos odian el conocimiento?
23 Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
Vuélvete ante mi reprimenda. Mira, derramaré mi espíritu sobre ti. Te daré a conocer mis palabras.
24 Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
Porque te he llamado y te has negado; He extendido mi mano y nadie me ha hecho caso;
25 Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
pero has ignorado todos mis consejos, y no quería ninguna de mis reprimendas;
26 Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
Yo también me reiré de tu desastre. Me burlaré cuando la calamidad te alcance,
27 Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
cuando la calamidad te alcanza como una tormenta, cuando tu desastre llega como un torbellino, cuando la angustia y la angustia se apoderan de ti.
28 Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
Entonces me llamarán, pero no responderé. Me buscarán con ahínco, pero no me encontrarán,
29 Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
porque odiaban el conocimiento, y no eligió el temor a Yahvé.
30 Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
No querían ningún consejo mío. Despreciaron toda mi reprimenda.
31 Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
Por eso comerán del fruto de su propio camino, y se llenan de sus propios esquemas.
32 Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
Porque la reincidencia de los simples los matará. La despreocupación de los tontos los destruirá.
33 Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.
Pero el que me escuche habitará con seguridad, y estarán tranquilos, sin temor a sufrir daños”.
