Sananlaskujen 6
1 Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.
I oghlum, eger dostunggha borun bolghan bolsang, Yat kishining qerzini töleshke qol bériship wede bergen bolsang,
2 Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.
Eger öz sözüngdin ilin’ghan bolsang, Öz wedeng bilen baghlinip qalsang,
3 ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.
U yéqiningning qoligha chüshkenliking üchün, Amal qilip özüngni uningdin qutquz — Derhal yéqiningning yénigha bérip, özüngni kemter tutup [shu ishtin] xaliy qilishini ötünüp sora.
4 Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.
Jeren shikarchining qolidin qutulushqa tirishqandek, Qush owchining qolidin chiqishqa tirishqandek, Qutulmighuche uxlap yatma, Hetta ügdep arammu alma.
5 Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
6 Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.
I hurun, chömülining yénigha bérip [uningdin ögen], Uning tirikchilik yollirigha qarap dana bol.
7 Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,
Ularning bashliqi, emeldari, hökümdari yoq bolsimu,
8 Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.
Lékin ular yazda yilning éhtiyaji üchün ash topliwalidu, Hosul peslide ozuq teyyarliwalidu.
9 Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?
I hurun, qachan’ghiche uxlap yatisen? Qachan ornungdin turisen?
10 Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;
Sen: — Birdem köz yumuwalay, birdem uxliwalay, Birdem qolumni qoshturup yétiwalay, — deysen.
11 Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
Lékin uxlap yatqanda, miskinlik qaraqchidek kélip séni basidu, Yoqsulluq xuddi qoralliq bulangchidek hujumgha ötidu.
12 Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,
Erzimes, peyli buzuq adem hemmila yerde yalghan éytip, peslikni sözleydu.
13 Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.
U köz qisip, Putliri bilen ishare qilip, Barmaqliri bilen körsitidu;
14 Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.
Könglide aldamchiliqla yatidu, U daim rezillikning koyida bolidu, Hemmila yerde jédel-majira tériydu.
15 Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
Shunga uninggha békitilgen balayi’qaza uni tuyuqsiz basidu, U biraqla dawalighusiz yanjilidu.
16 Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:
Perwerdigar nepretlinidighan alte nerse bar, Berheq, yette nerse Uninggha yirginchliktur.
17 Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
Ular bolsa, Tekebburluq bilen qaraydighan köz, Yalghan sözleydighan til, Bigunahlarning qénini töküzidighan qol,
18 Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
Suyiqest oylaydighan köngül, Yamanliq qilishqa téz yügüreydighan putlar,
19 Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
Yalghan sözleydighan saxta guwahchi, Burader-qérindashliri arisigha bölgünchilik salghuchi kishidur.
20 Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
I oghlum, atangning emrige emel qil; Anangning körsetmisidin chiqma.
21 Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
Ularning sözini qelbingge téngip, Ularni boynunggha marjandek qilip ésiwal.
22 Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
Yolgha chiqqiningda ular séni yétekleydu, Uxlighiningda ular séni saqlaydu, Uyqudin oyghan’ghiningda ular séni xewerlendüridu.
23 Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
Chünki [Xudaning] permani yoruq chiragh, Uning muqeddes qanuni nurdur; Terbiyening tenbihliri bolsa hayatliq yolidur.
24 Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
Ular séni buzuq xotundin saqlighuchi, Yat xotunning shérin sözliridin yiraq qilghuchidur.
25 Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
Uning guzellikige könglüngni baghlimighin, Uning qash-köz oynitishi séni esirge almisun.
26 Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
Chünki buzuq ayallar tüpeylidin ademler bir parche nan’ghimu zar bolidu, Yat ademning [zinaxor] ayali bolsa kishining qimmetlik jénini özige ow qiliwalidu.
27 Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
Otni qoynunggha salsang, Öz kiyimingni köydürmemsen?
28 Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
Choghning üstide dessep mangsang putungni köydürmemsen?
29 Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
Bashqilarning ayali bilen bir orunda yatidighan kishi shundaq bolidu; Kim uninggha tégip ketse aqiwitidin qutulalmaydu.
30 Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
Ach qalghanda qorsiqini toyghuzush üchün oghriliq qilghan kishini bashqilar kemsitmeydu;
31 Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
Shundaq turuqluq u tutulup qalsa, Igisige yettini töleshke toghra kélidu; U öz öyidiki hemme nersisini tapshuridu.
32 Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
Halbuki, bashqilarning xotuni bilen zina qilghuchi uningdinmu [better bolup], tolimu ghepletliktur; Undaq qilghuchi öz-özini halak qilidu.
33 Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
U zexmet yeydu, shermende bolidu, Uning reswasi héch öchürülmeydu.
34 Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
Chünki künlesh oti erni derghezepke keltüridu, Intiqam alghan künide u héch rehim qilmaydu.
35 Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.
Tölem puli bérey désengmu u qobul qilmaydu, Herqanche sowgha-salam bersengmu uni bésiqturghili bolmaydu.
