Sananlaskujen 31

1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:

Ebigambo bya kabaka Lemweri bye yayogera, nnyina bye yamuyigiriza.

2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!

Ggwe mutabani wange, ggwe mutabani w’enda yange, ggwe mutabani w’obweyamo bwange.

3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.

Tomaliranga maanyi go ku bakazi, newaakubadde amaanyi go ku abo abazikiriza bakabaka.

4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,

Ggwe Lemweri, si kya bakabaka, si kya bakabaka okunywanga omwenge, so si kya balangira okwegombanga omwenge,

5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.

si kulwa nga bagunywa ne beerabira amateeka, ne batalamula mu bwenkanya abantu baabwe abatulugunyizibwa.

6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,

Ekitamiiza mukiwenga oyo ayagala okufa, n’omwenge oyo alina emmeeme eriko obuyinike.

7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.

Mumuleke anywenga yeerabire obwavu bwe, alemenga kujjukira nate buyinike bwe.

8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.

Yogereranga abo abatasobola kweyogerera, otunulenga mu nsonga z’abo bonna abaasigala ettayo.

9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.

Yogera olamulenga n’obwenkanya, olwanirirenga abaavu n’abali mu bwetaavu.

10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:

Omukazi omwegendereza ani ayinza okumulaba? Wa muwendo nnyo okusinga amayinja ag’omuwendo ennyo.

11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.

Bba amwesiga n’omutima gwe gwonna, era bba talina kyonna kya muwendo ky’abulwa.

12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.

Aleetera bba essanyu so tamukola kabi, obulamu bwe bwonna.

13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.

Anoonya ebyoya by’endiga n’anoonya ne ppamba, n’akola emirimu gye mu ssanyu eritayogerekeka.

14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.

Ali ng’ebyombo by’abasuubuzi, aleeta emmere okuva mu nsi ezeewala.

15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.

Agolokoka tebunnakya, n’awa ab’omu nnyumba ye ebyokulya, n’agabira abaweereza be abawala be abaweereza emirimu egy’okukola.

16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.

Alowooza ku nnimiro n’agigula; asimba ennimiro ey’emizabbibu n’ebibala by’emikono gye.

17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.

Omukazi oyo akola n’amaanyi omulimu gwe, emikono gye gikwata n’amaanyi emirimu gye.

18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.

Ayiiya ebyamaguzi ebirimu amagoba n’abisuubula, era n’ettabaaza ye ekiro tezikira.

19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.

Anyweza omuti oguluka ppamba mu mukono gwe, engalo ze ne zikwata akati akalanga.

20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.

Ayanjululiza abaavu omukono gwe, n’agololera omukono gwe oyo ali mu bwetaavu.

21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.

Mu biseera by’obutiti taba na kutya, kubanga ab’omu nnyumba ye bonna baba n’engoye ez’okwambala.

22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.

Yeekolera ebibikka obuliri bwe, era engoye ze za linena omulungi, za ffulungu.

23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.

Bba amanyibbwa, y’omu ku bakulu abakulembera ensi, era ateeseza mu nkiiko enkulu.

24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.

Omukazi atunga ebyambalo ebya linena n’abitunda, n’aguza abasuubuzi enkoba.

25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.

Amaanyi n’ekitiibwa bye byambalo bye, era tatya ebiro ebigenda okujja.

26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.

Ayogera n’amagezi, era ayigiriza ebyekisa.

27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.

Alabirira nnyo empisa z’ab’omu nnyumba ye, era talya mmere ya bugayaavu.

28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:

Abaana be bagolokoka ne bamuyita wa mukisa, ne bba n’amutendereza ng’ayogera nti,

29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.

“Abakazi bangi abakola eby’ekitiibwa naye bonna ggwe obasinga.”

30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.

Obubalagavu bulimba n’endabika ennungi teriiko kyegasa, naye omukazi atya Mukama anaatenderezebwanga.

31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.

Mumusasule empeera gy’akoleredde, n’emirimu gye gimuweesenga ettendo ku miryango gy’ekibuga.