Sananlaskujen 30
1 Agurin Jakenin pojan pojan sanat ja opetus, jonka se mies pujui Itielille, Itielille ja Ukkalille.
Verba Congregantis filii Vomentis. Visio, quam locutus est vir, cum quo est Deus, et qui Deo secum morante confortatus, ait:
2 Minä olen kaikkein hulluin, ja ihmisten ymmärrys ei ole minussa.
Stultissimus sum virorum, et sapientia hominum non est mecum.
3 En minä ole oppinut viisautta, ja en tiedä pyhäin taitoa.
Non didici sapientiam, et non novi scientiam sanctorum.
4 Kuka taivaaseen menee ylös ja tulee alas? kuka käsittää tuulen pivoonsa? kuka sitoo veden vaatteeseen? kuka on asttanut kaikki maan ääret? mikä on hänen nimensä? kuinka hänen poikansa kutsutaan? tiedätkös?
Quis ascendit in cælum atque descendit? quis continuit spiritum in manibus suis? quis colligavit aquas quasi in vestimento? quis suscitavit omnes terminos terræ? quod nomen est eius, et quod nomen filii eius, si nosti?
5 Kaikki Jumalan sanat ovat kirkastetut, ja ovat kilpi niille, jotka uskovat hänen päällensä.
Omnis sermo Dei ignitus, clypeus est sperantibus in se:
6 Älä lisää hänen sanoihinsa, ettei hän sinua rankaisisi, ja sinä löyttäisiin valehteliaksi.
ne addas quidquam verbis illius, et arguaris inveniarisque mendax.
7 Kahta minä sinulta anon, ettes minulta niitä kieltäisi, ennenkuin minä kuolen:
Duo rogavi te, ne deneges mihi antequam moriar.
8 Väärä oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna; vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta.
Vanitatem, et verba mendacia longe fac a me. Mendicitatem, et divitias ne dederis mihi: tribue tantum victui meo necessaria:
9 Etten minä, jos minä ylen ravituksi tulisin, kieltäisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minä ylen köyhäksi tulisin, varastaisi, ja syntiä tekisi Jumalani nimeä vastaan.
ne forte satiatus illiciar ad negandum, et dicam: Quis est Dominus? aut egestate compulsus furer, et periurem nomen Dei mei.
10 Älä kanna palvelian päälle hänen isäntänsä edessä, ettei hän sinua kiroilisi ja sinä niin nuhteeseen tulet.
Ne accuses servum ad dominum suum, ne forte maledicat tibi, et corruas.
11 On niitä, jotka kiroilevat isäänsä ja ei siunaa äitiänsä.
Generatio, quæ patri suo maledicit, et quæ matri suæ non benedicit.
12 On niitäkin, jotka luulevat itsensä puhtaaksi, ja ei ole kuitenkaan saastaisuudestansa pestyt.
Generatio, quæ sibi munda videtur, et tamen non est lota a sordibus suis.
13 Ovat myös, jotka silmänsä nostavat, ja silmälautansa korottavat;
Generatio, cuius excelsi sunt oculi, et palpebræ eius in alta surrectæ.
14 Ja ovat, joilla on miekka hammasten siassa, ja veitset heidän syömähampainansa, ja syövät vaivaiset maan päältä, ja köyhät ihmisten seasta.
Generatio, quæ pro dentibus gladios habet, et commandit molaribus suis, ut comedat inopes de terra, et pauperes ex hominibus.
15 Verenimijällä on kaksi tytärtä: tuo tänne, tuo tänne. Kolme on tyytymätöintä, ja tosin neljä ei sano kyllä olevan:
Sanguisugæ duæ sunt filiæ, dicentes: Affer, Affer. Tria sunt insaturabilia, et quartum, quod numquam dicit: Sufficit.
16 Helvetti, vaimon suljettu kohtu, maa, joka ei vedellä täytetä: ja tuli ei sano: jo kyllä on. (Sheol h7585)
Infernus, et os vulvæ, et terra, quæ non satiatur aqua: ignis vero numquam dicit: Sufficit. (Sheol h7585)
17 Silmä joka häpäisee isäänsä, ja katsoo ylön totella äitiänsä, sen kaarneet ojan tykönä hakkaavat ulos, ja kotkan pojat syövät.
Oculum, qui subsannat patrem, et qui despicit partum matris suæ, effodiant eum corvi de torrentibus, et comedant eum filii aquilæ.
18 Kolme minulle ovat ihmeelliset, ja neljää en minä tiedä:
Tria sunt difficilia mihi, et quartum penitus ignoro:
19 Kotkan tiet taivaan alla, käärmeen retket kalliolla, haahden jäljet meren keskellä, ja miehen jäljet piian tykö.
Viam aquilæ in cælo, viam colubri super petram, viam navis in medio mari, et viam viri in adolescentia.
20 Niin on myös porton polut: hän syö ja pyyhkii suunsa, ja sanoo: en minä mitään pahaa ole tehnyt.
Talis est et via mulieris adulteræ, quæ comedit, et tergens os suum dicit: Non sum operata malum.
21 Kolmen kautta maakunta tulee levottomuuteen, ja tosin neljää hän ei voi kärsiä:
Per tria movetur terra, et quartum non potest sustinere:
22 Kuin palvelia rupee hallitsemaan, kuin hullu ylen ravituksi tulee,
Per servum cum regnaverit: per stultum cum saturatus fuerit cibo:
23 Kuin ilkiä naitetaan, ja kuin piika tulee emäntänsä perilliseksi.
per odiosam mulierem cum in matrimonio fuerit assumpta: et per ancillam cum fuerit heres dominæ suæ.
24 Neljä on pientä maan päällä, ja ovat toimellisemmat viisaita.
Quatuor sunt minima terræ, et ipsa sunt sapientiora sapientibus.
25 Myyriäiset, heikko väki, jotka kuitenkin elatuksensa suvella toimittavat;
Formicæ, populus infirmus, qui præparat in messe cibum sibi:
26 Kaninit, heikko väki, jotka kuitenkin pesänsä kalliolle tekevät;
lepusculus, plebs invalida, qui collocat in petra cubile suum:
27 Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, kuitenkin he lähtevät kaikki ylös joukossansa;
regem locusta non habet, et egreditur universa per turmas suas:
28 Hämähäkki kehrää käsillänsä, ja on kuninkaan linnoissa.
stellio manibus nititur, et moratur in ædibus regis.
29 Kolmella on jalo käyntö, ja tosin neljä astuu hyvin:
Tria sunt, quæ bene gradiuntur, et quartum, quod incedit feliciter:
30 Jalopeura, voimallinen petoin seassa, joka ei palaja kenenkään edestä;
Leo fortissimus bestiarum, ad nullius pavebit occursum:
31 Hurtta, jolla vahvat sivut ovat, ja kauris, ja kuningas, jota vastaan ei kenkään tohdi.
gallus succinctus lumbos: et aries: nec est rex, qui resistat ei.
32 Jos sinä olet tyhmästi tehnyt, ja korottanut sinuas, ja jos sinä olet jotakin pahaa ajatellut, niin laske käsi suus päälle.
Est qui stultus apparuit postquam elevatus est in sublime: si enim intellexisset, ori suo imposuisset manum.
33 Joka rieskaa kirnuu, hän tekee voita: ja jokaa nenää pusertaa, hän vaatii ulos veren: ja joka vihaa kehoittaa, hän vaatii riitaan.
Qui autem fortiter premit ubera ad eliciendum lac, exprimit butyrum: et qui vehementer emungit, elicit sanguinem: et qui provocat iras, producit discordias.
