Sananlaskujen 26
1 Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
Kakor sneg poleti in kakor dež ob času žetve, tako se čast ne poda bedaku.
2 Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
Kakor ptica s potepanjem, kakor lastovka z letenjem, tako prekletstvo brez razloga ne bo prišlo.
3 Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
Bič za konja, uzda za osla in palica za hrbet bedaka.
4 Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
Bedaku ne odgovori glede na njegovo neumnost, da ne bi bil tudi ti podoben njemu.
5 Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
Odgovori bedaku glede na njegovo neumnost, da on ne bi bil moder v svoji lastni domišljavosti.
6 Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
Kdor pošilja sporočilo po roki bedaka, si odseka stopala in pije škodo.
7 Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
Nogi hromega nista enaki; takšna je prispodoba v ustih bedakov.
8 Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
Kakor kdor poveže kamen v pračo, tak je, kdor daje čast bedaku.
9 Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
Kakor gre trn v roko pijanca, taka je prispodoba v ustih bedakov.
10 Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
Velik Bog, ki je ustvaril vse stvari, nagrajuje tako bedaka kakor prestopnike.
11 Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
Kakor se pes vrača k svojemu izbljuvku, tako se bedak vrača k svoji neumnosti.
12 Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Ali vidiš modrega človeka v njegovi lastni domišljavosti? Več upanja je za bedaka kakor zanj.
13 Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
Len človek pravi: » Tam je lev na poti, lev je na ulicah.«
14 Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
Kakor se vrata obračajo na svojih tečajih, tako se leni na svoji postelji.
15 Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
Leni skriva svojo roko v svojem naročju, žalosti ga, da jo ponovno prinese k svojim ustom.
16 Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
Lenuh je modrejši v svoji lastni domišljavosti, kakor sedem mož, ki lahko izkažejo razlog.
17 Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
Kdor gre mimo in se vmešava v prepir, ki mu ne pripada, je podoben tistemu, ki psa zgrabi za ušesa.
18 Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
Kakor zmešan človek, ki meče kose tlečega lesa, puščice in smrt,
19 Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
tak je človek, ki zavaja svojega bližnjega in pravi: »Ali nisem na zabavi?«
20 Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
Kjer ni nobenega lesa, tam ogenj poide. Tako, kjer ni tožljivca, prepir preneha.
21 Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
Kakor je oglje za vročo žerjavico in drva za ogenj, tako je prepirljiv človek za podžiganje prepira.
22 Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Besede tožljivca so kakor rane in gredo navzdol v najnotranjejše dele trebuha.
23 Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
Goreče ustnice in zlobno srce sta podobna črepinji, pokriti s srebrovo žlindro.
24 Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
Kdor sovraži, prikriva s svojimi ustnicami in znotraj sebe shranjuje prevaro;
25 Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
kadar govori lepo, mu ne verjemi, kajti sedem ogabnosti je v njegovem srcu.
26 Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
Čigar sovraštvo je pokrito s prevaro, bo njegova zlobnost razkazana pred celotno skupnostjo.
27 Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
Kdorkoli koplje jamo, bo padel vanjo, in kdor vali kamen, se bo le-ta vrnil nadenj.
28 Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
Lažniv jezik sovraži tiste, ki so prizadeti z njim in prilizovanje ust dela propad.
