Sananlaskujen 22
1 Hyvä sanoma on kalliimpi kuin suuri rikkaus, ja suosio on parempi kuin hopia ja kulta.
Khuehtawn a yet lakah ming then tuek lah. Tangka lakah, sui lakah, mikdaithen ni aka then.
2 Rikas ja köyhä tulevat toinen toistansa vastaan: ja Herra on ne kaikki tehnyt.
Hlanglen neh khodaeng khaw humcuiuh. Amih boeih te khaw BOEIPA long ni a saii.
3 Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon.
Aka thaai long tah a thae a hmuh vaengah thuh la thuh uh. Tedae hlangyoe long tah a paan dongah lai a sah van.
4 Nöyryyden ja Herran pelvon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
Kodonah neh BOEIPA hinyahnah kah thapang tah, khuehtawn, thangpomnah neh hingnah la om.
5 Orjantappurat ja paulat ovat väärän tiellä; vaan joka siitä taamma vetäytyy, hän varjelee henkensä.
Voeldak kah longpuei ah pael phoh neh a hling a hang om. A hinglu aka ngaithuen long tah te te a lakhla tak.
6 Niinkuin sinä lapsen totutat nuoruudessa, niin ei hän siitä luovu, kuin hän vanhenee.
Camoe te a long rhai ah nawn laeh. Te daengah ni a patong vaengah te lamkah te a nong pawt eh ni.
7 Rikas vallitsee köyhiä, ja joka lainaksi ottaa, hän on lainaajan orja.
Hlanglen loh khodaeng a ngol thil tih cangpu aka rhong khaw cangpu aka hlah hlang kah sal la om.
8 Joka vääryyttä kylvää, se niittäää vaivan, ja hänen pahuutensa hukkuu vitsalla.
Dumlai aka soem loh boethae te a ah rhoela a ah. Tedae amah kah thinpom caitueng loh a khah bitni.
9 Laupiaat silmät siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle.
A mik aka then loh a buh te tattloel taengah a tael pah tih a yoethen bitni.
10 Aja pilkkaaja pois, niin riita asettuu, ja tora ja häväistys lakkaa.
Hmuiyoi te haek lamtah olpungkacan te phuei saeh. Te vaengah dumlai neh a yah neh kangkuen saeh.
11 Joka sydämen puhtautta rakastaa, sen huulet ovat otolliset, ja kuningas on hänen ystävänsä.
Lungbuei cim aka lungnah hlang tah a hmuilai khaw mikdaithen la om tih, manghai kah a paya la poeh.
12 Herran silmät varjelevat hyvän neuvon, ja kukistavat ylönkatsojan sanat.
BOEIPA kah mik loh mingnah te a kueinah tih, hnukpoh kah olka te a paimaelh pah.
13 Laiska sanoo: jalopeura on ulkona, ja minä tapetaan kadulla.
Kolhnaw long tah, “Kawtpoeng neh toltung lakli kah sathueng loh ng'ngawn ni ta,” a ti.
14 Porttoin suu on syvä kuoppa: joka ei Herran suosiossa ole, hän lankee siihen.
Kholong nu kah a ka ngawn tah vaam a dung la om. BOEIPA kah kosi a sah thil te tah pahoi cungku rhoe cungku ni.
15 Hulluus riippuu nuorukaisen sydämessä, vaan kurituksen vitsa ajaa sen kauvas hänestä.
Camoe kah lungbuei ah anglat a hlaengtang pah. Thuituennah caitueng loh a taeng lamkah a lakhla sak bitni.
16 Joka köyhälle tekee vääryyttä enentääksensä tavaraansa, hänen pitää itse rikkaalle antaman, ja tosin köyhäksi tuleman.
Amah kah rhoeng sak ham tattloel aka hnaemtaek, hlanglen taengla aka pae khaw, a tloelnah la rhep poeh ni.
17 Kallista korvas ja kuule viisasten sanat, ja pane minun oppini sydämees.
Na hna kaeng lamtah aka cueih rhoek kah olka te hnatun, kai kah mingnah he na lungbuei ah dueh lah.
18 Sillä se on sinulle suloinen, jos sinä pidät sen mielessäs, ja ne sovitetaan yhteen sinun huulilles.
Te te na ngaithuen atah na bung khuiah khaw dingsuek vetih, na hmuilai dongah khaw boeih cikngae ni.
19 Että sinun toivos olis Herrassa, olen minä sinua tänäpänä neuvonut; niin ota myös sinä näistä vaari.
Tihnin ah namah khaw, na pangtungnah te BOEIPA dongah khueh sak ham ni, nang kan kam ming sak.
20 Enkö minä ole suurista asioista kirjoittanut sinun etees, neuvoin ja opettain?
Hlavai kah cilkhih neh mingnah sawmthum te nang hamla kan daek moenih a?
21 Osoittaakseni sinulle vahvan totuuden perustuksen, vastatakses niitä oikein, jotka sinun lähettävät.
Oltak ol te a tiktam la nang ming sak ham, oltak ol neh na thuung ham neh na tueih ham dae ni.
22 Älä ryöstä köyhää, vaikka hän köyhä on, ja älä solvaise vaivaista portissa.
Tattloel tah a tattloel oeh dongah rheth boeh. Mangdaeng te khaw vongka ah phop boeh.
23 Sillä Herra ajaa heidän asiansa, ja sortaa heidän soortajansa.
BOEIPA loh amih kah tuituknah te a rhoe pah vetih, amih aka mom rhoek te a hinglu a mom pah ni.
24 Älä antaudu vihaisen miehen seuraan, ja älä ole julman tykönä,
Thintoek hlang te luem puei boeh. Sue la aka om hlang taengah khaw mop boeh.
25 Ettes oppisi hänen teitänsä, ja saisi sielulles paulaa.
Anih kah caehlong, caehlong ah na cang vetih, na hinglu te hlaeh dongah na man sak ve.
26 Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat;
Kut yut rhoek lakli ah, laiba dongah rhi aka khang rhoek lakli ah khaw, om boeh.
27 Sillä jos sinulla ei ole varaa maksaa, niin vuotees otetaan altas pois.
A thuung ham na khueh pawt atah, balae tih, namah yueng la na thingkong te khuen saeh ne.
28 Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, jotka esi-isäs tehneet ovat.
Khosuen kah khorhi, na pa rhoek loh a suem te rhawt boeh.
29 Jos sinä näet nopsan miehen asiassansa, sen pitää seisoman kuninkaan edessä: ei hänen pidä seisoman halpain edessä.
Hlang ke na hmuh vaengah a bisai thai nen ni manghai rhoek kah mikhmuh ah a pai eh. Hlang mailai tah a mikhmuh ah pai mahpawh.
