Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
Manghai kah a lungbuei tah sokca tui bangla BOEIPA kut dongah om tih, a ngaih bangla boeih a hoihaeng.
2 Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
Longpuei boeih he hlang loh amah mikhmuh nen tah a thuem sak. Tedae BOEIPA long tah lungbuei ni a khiing a lang.
3 Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
Duengnah neh tiktamnah saii ham te BOEIPA loh hmueih lakah a ngaih.
4 Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
Mik dongkah buhuengpomnah neh lungbuei a mungkung he halang rhoek kah tholhnah hmaithoi ni.
5 Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
Bi haam kah kopoek tah kumkonah la om yoeyah tih, aka cukhat boeih khaw tloelnah la om yoeyah.
6 Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
A hong ol lamkah bisai neh thakvoh tah ahonghi la huu tih, dueknah ni kang a toem coeng.
7 Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
Halang loh a tiktam la saii ham a aal dongah, amamih kah a rhoelrhanah loh amamih a hmuh bitni.
8 Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
A ko aka boi hlang kah longpuei tah kawn dae, aka cil tah a bisai a thuem pah.
9 Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Hohmuhnah la aka om yuu neh hoilh aka khueh kah im lakah tah, imphu bangkil ah khosak te then ngai.
10 Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
Halang kah a hinglu long tah boethae a ngaidam tih, a mikhmuh kah a hui te khaw rhen pawh.
11 Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
Hmuiyoi loh lai a sah vaengah hlangyoe khaw cueih tih, a cueih hamla a cangbam vaengah mingnah khaw a dang.
12 vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
Hlang dueng long tah halang imkhui khaw a cangbam mai dae, halang rhoek long tah a thae la a paimaelh.
13 Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
Tattloel kah a doek te a hna aka buem thil tah, amah a pang van vaengah doo uh mahpawh.
14 Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
A huephael kah kutdoe loh thintoek, a rhang dongkah kapbaih loh kosi aka tlung te a daeh sak.
15 Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
Hlang dueng hamtah tah a tiktamnah a saii te kohoenah la om tih, boethae aka saii rhoek ham tah porhaknah la om.
16 Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
Hlang aka cangbam kah longpuei lamloh kho aka hmang hlang tah, sairhai kah hlangping lakli ah duem.
17 Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
Kohoenah aka lungnah aih khaw hlang kah a tloelnah la poeh tih, misurtui neh situi aka lungnah khaw boei mahpawh.
18 Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
Halang te hlang dueng ham, hnukpoh te aka thuem ham tlansum la om.
19 Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
Hohmuhnah, konoinah neh yuu taengah olpungkacan la om lakah tah, khosoek khohmuen ah khosak he then ngai.
20 Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
Hlang cueih tolkhoeng kah thakvoh neh situi tah a naikap dae, hlang ang long tah te te a yoop.
21 Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Duengnah neh sitlohnah aka hloem long tah, duengnah neh thangpomnah dongkah hingnah te a dang ni.
22 Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
Hlangrhalh rhoek kah khopuei te hlang cueih pakhat long ni a paan tih, a sarhi la a pangtungnah uh khaw a phil pah.
23 Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
A ol a ka aka tuem long tah, a hinglu te citcai khui lamkah a hoep a tlang.
24 Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
Thinlen, moemlal, a ming ah hmuiyoi long tah, thinpom althanah neh a saii.
25 Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
A kut loh a saii ham a aal dongah kolhnaw kah hoehhamnah loh amah a duek sak ni.
26 Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
Hnin takuem ah hoehhamnah te a ngaidam dae, aka dueng long tah a paek phoeiah khaw a hnaih moneih.
27 Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
Halang kah hmueih he tueilaehkoi ti bal vaengah, khonuen rhamtat la a khuen bal pueng.
28 Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
Laithae kah laipai tah paltham vetih, aka hnatun hlang long ni a thui yoeyah eh.
29 Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
Halang loh a mikhmuh dawk neh hlang a tanglue sak. Tedae aka thuem long tah a long, long ah a rhuep tih a yakming.
30 Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
BOEIPA aka tlai thil thai cueihnah khaw om pawh, lungcuei khaw om pawh, cilsuep khaw om thai pawh.
31 Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
Marhang khaw caemtloek hnin kah ham a tawn coeng dae, BOEIPA daengah ni loeihnah a dang.
