< Nehemian 10 >

1 Ja ne, jotka sinettinsä painoivat, olivat Nehemia Tirsata Hakalian poika, ja Zidkia,
וְעַל הַחֲתוּמִים נְחֶמְיָה הַתִּרְשָׁתָא בֶּן־חֲכַלְיָה וְצִדְקִיָּֽה׃
2 Seraja, Asaria, Jeremia,
שְׂרָיָה עֲזַרְיָה יִרְמְיָֽה׃
3 Pashur, Amaria, Malkia,
פַּשְׁחוּר אֲמַרְיָה מַלְכִּיָּֽה׃
4 Hattus, Sebania, Malluk,
חַטּוּשׁ שְׁבַנְיָה מַלּֽוּךְ׃
5 Harim, Meremot, Obadia,
חָרִם מְרֵמוֹת עֹֽבַדְיָֽה׃
6 Daniel, Ginnetun, Baruk,
דָּנִיֵּאל גִּנְּתוֹן בָּרֽוּךְ׃
7 Mesullam, Abia, Mijamin,
מְשֻׁלָּם אֲבִיָּה מִיָּמִֽן׃
8 Maasia, Bilgai ja Semaja: ne olivat papit.
מַֽעַזְיָה בִלְגַּי שְׁמַֽעְיָה אֵלֶּה הַכֹּהֲנִֽים׃
9 Mutta Leviläiset olivat: Jesua Asanian poika, Binnui, Henadadin lapsista, Kadmiel,
וְֽהַלְוִיִּם וְיֵשׁוּעַ בֶּן־אֲזַנְיָה בִּנּוּי מִבְּנֵי חֵנָדָד קַדְמִיאֵֽל׃
10 Ja heidän veljensä: Sebania, Hodia, Kelita, Pelaja, Hanan,
וַאֲחֵיהֶם שְׁבַנְיָה הֽוֹדִיָּה קְלִיטָא פְּלָאיָה חָנָֽן׃
11 Miika, Rehob, Hasabia,
מִיכָא רְחוֹב חֲשַׁבְיָֽה׃
12 Sakkur, Serebia, Sebania,
זַכּוּר שֵׁרֵֽבְיָה שְׁבַנְיָֽה׃
13 Hodia, Bani ja Beninu,
הוֹדִיָּה בָנִי בְּנִֽינוּ׃
14 Kansan päämiehet olivat: Paros, Pahatmoab, Elam, Sattu, Bani,
רָאשֵׁי הָעָם פַּרְעֹשׁ פַּחַת מוֹאָב עֵילָם זַתּוּא בָּנִֽי׃
15 Bunni, Asgad, Bebai,
בֻּנִּי עַזְגָּד בֵּבָֽי׃
16 Adonia, Bigvai, Adin,
אֲדֹנִיָּה בִגְוַי עָדִֽין׃
17 Ater, Hiskia, Assur,
אָטֵר חִזְקִיָּה עַזּֽוּר׃
18 Hodia, Hasum, Betsai,
הוֹדִיָּה חָשֻׁם בֵּצָֽי׃
19 Hariph, Anatot, Neubai,
חָרִיף עֲנָתוֹת (נובי) [נֵיבָֽי]׃
20 Magpias, Mesullam, Hesir,
מַגְפִּיעָשׁ מְשֻׁלָּם חֵזִֽיר׃
21 Mesesabel, Zadok, Jaddua,
מְשֵׁיזַבְאֵל צָדוֹק יַדּֽוּעַ׃
22 Pelatia, Hanan, Anaja,
פְּלַטְיָה חָנָן עֲנָיָֽה׃
23 Hosea, Hanania, Hasub,
הוֹשֵׁעַ חֲנַנְיָה חַשּֽׁוּב׃
24 Halohes, Pilha, Sobek,
הַלּוֹחֵשׁ פִּלְחָא שׁוֹבֵֽק׃
25 Rehum, Hasabna, Maeseja,
רְחוּם חֲשַׁבְנָה מַעֲשֵׂיָֽה׃
26 Ahia, Hanan, Anan,
וַאֲחִיָּה חָנָן עָנָֽן׃
27 Malluk, Harim ja Baena;
מַלּוּךְ חָרִם בַּעֲנָֽה׃
28 Ja muu kansa, papit, Leviläiset, ovenvartiat, veisaajat, Netinimit ja kaikki, jotka olivat erinneet maan kansoista Jumalan lain tykö vaimoinsa, poikainsa ja tytärtensä kanssa, ja kaikki, jotka sen ymmärtää taisivat.
וּשְׁאָר הָעָם הַכֹּהֲנִים הַלְוִיִּם הַשּׁוֹעֲרִים הַמְשֹׁרְרִים הַנְּתִינִים וְֽכׇל־הַנִּבְדָּל מֵעַמֵּי הָאֲרָצוֹת אֶל־תּוֹרַת הָאֱלֹהִים נְשֵׁיהֶם בְּנֵיהֶם וּבְנֹתֵיהֶם כֹּל יוֹדֵעַ מֵבִֽין׃
29 Ja heidän voimallisensa ottivat veljeinsä puolesta sen vastaan. Ja he tulivat vannomaan ja lupaamaan valallansa, vaeltaaksensa Jumalan laissa, joka heille oli annettu Moseksen Jumalan palvelian kautta, pitääksensä ja tehdäksensä kaikki Herran meidän Jumalamme käskyt, tuomiot ja säädyt;
מַחֲזִיקִים עַל־אֲחֵיהֶם אַדִּירֵיהֶם וּבָאִים בְּאָלָה וּבִשְׁבוּעָה לָלֶכֶת בְּתוֹרַת הָאֱלֹהִים אֲשֶׁר נִתְּנָה בְּיַד מֹשֶׁה עֶֽבֶד־הָֽאֱלֹהִים וְלִשְׁמוֹר וְלַעֲשׂוֹת אֶת־כׇּל־מִצְוֺת יְהֹוָה אֲדֹנֵינוּ וּמִשְׁפָּטָיו וְחֻקָּֽיו׃
30 Ja ettei meidän pidä antaman maan kansoille tyttäriämme, emmekä myös ota pojillemme heidän tyttäriänsä.
וַאֲשֶׁר לֹא־נִתֵּן בְּנֹתֵינוּ לְעַמֵּי הָאָרֶץ וְאֶת־בְּנֹתֵיהֶם לֹא נִקַּח לְבָנֵֽינוּ׃
31 Ja jos maan kansa tuo sabbatina kauppakalua ja kaikkinaista vuoden tuloa myytäväksi, niin emme ota heiltä sabbatina ja pyhäpäivänä; ja että me seitsemännen vuoden annamme olla vapaana kaikista rasituksista;
וְעַמֵּי הָאָרֶץ הַֽמְבִיאִים אֶת־הַמַּקָּחוֹת וְכׇל־שֶׁבֶר בְּיוֹם הַשַּׁבָּת לִמְכּוֹר לֹא־נִקַּח מֵהֶם בַּשַּׁבָּת וּבְיוֹם קֹדֶשׁ וְנִטֹּשׁ אֶת־הַשָּׁנָה הַשְּׁבִיעִית וּמַשָּׁא כׇל־יָֽד׃
32 Ja panemme käskyn itse päällemme, että annamme kolmannen osan yhdestä siklistä ajastajasta Jumalamme huoneen palvelukseen:
וְהֶעֱמַדְנוּ עָלֵינוּ מִצְוֺת לָתֵת עָלֵינוּ שְׁלִישִׁית הַשֶּׁקֶל בַּשָּׁנָה לַעֲבֹדַת בֵּית אֱלֹהֵֽינוּ׃
33 Näkyleiväksi, alinomaiseksi ruokauhriksi, alinomaiseksi polttouhriksi, sabbatina, uusilla kuilla ja juhlapäivinä, ja pyhitetyille, ja syntiuhriksi, jolla Israel sovitetaan, ja kaikkinaiseksi tarpeeksi Jumalamme huoneessa.
לְלֶחֶם הַֽמַּעֲרֶכֶת וּמִנְחַת הַתָּמִיד וּלְעוֹלַת הַתָּמִיד הַשַּׁבָּתוֹת הֶחֳדָשִׁים לַמּוֹעֲדִים וְלַקֳּדָשִׁים וְלַחַטָּאוֹת לְכַפֵּר עַל־יִשְׂרָאֵל וְכֹל מְלֶאכֶת בֵּית־אֱלֹהֵֽינוּ׃
34 Ja me heitimme arpaa pappein, Leviläisten ja kansan välillä halkouhrista, joita joka vuosi piti vietämän meidän Jumalamme huoneesen, isäimme huonetten jälkeen, määrätyillä ajoilla poltettaa Herran meidän Jumalamme alttarilla, niinkuin laissa kirjoitettu on;
וְהַגּוֹרָלוֹת הִפַּלְנוּ עַל־קֻרְבַּן הָעֵצִים הַכֹּהֲנִים הַלְוִיִּם וְהָעָם לְהָבִיא לְבֵית אֱלֹהֵינוּ לְבֵית־אֲבֹתֵינוּ לְעִתִּים מְזֻמָּנִים שָׁנָה בְשָׁנָה לְבַעֵר עַל־מִזְבַּח יְהֹוָה אֱלֹהֵינוּ כַּכָּתוּב בַּתּוֹרָֽה׃
35 Ja että me joka vuosi tuomme maamme esikoisia ja kaikkinaisten puiden ensimäisiä hedelmiä Herran huoneesen;
וּלְהָבִיא אֶת־בִּכּוּרֵי אַדְמָתֵנוּ וּבִכּוּרֵי כׇּל־פְּרִי כׇל־עֵץ שָׁנָה בְשָׁנָה לְבֵית יְהֹוָֽה׃
36 Ja esikoiset pojistamme ja eläimistämme, niinkuin laissa kirjoitettu on; ja esikoiset härjistämme ja lampaistamme, että meidän pitää viemän meidän Jumalamme huoneesen papeille, jotka palvelevat Jumalamme huoneessa.
וְאֶת־בְּכֹרוֹת בָּנֵינוּ וּבְהֶמְתֵּנוּ כַּכָּתוּב בַּתּוֹרָה וְאֶת־בְּכוֹרֵי בְקָרֵינוּ וְצֹאנֵינוּ לְהָבִיא לְבֵית אֱלֹהֵינוּ לַכֹּהֲנִים הַמְשָׁרְתִים בְּבֵית אֱלֹהֵֽינוּ׃
37 Ja meidän pitää viemän taikinasta ensimäisen, ja ylennyksemme, ja kaikkinaisia puun hedelmiä, viinaa ja öljyä papeille, meidän Jumalamme huoneen kammioihin, ja Leviläisille kymmenykset meidän maastamme, että Leviläiset kaikissa kaupungeissa pitää saaman kymmenykset meidän työstämme.
וְאֶת־רֵאשִׁית עֲרִיסֹתֵינוּ וּתְרוּמֹתֵינוּ וּפְרִי כׇל־עֵץ תִּירוֹשׁ וְיִצְהָר נָבִיא לַכֹּהֲנִים אֶל־לִשְׁכוֹת בֵּית־אֱלֹהֵינוּ וּמַעְשַׂר אַדְמָתֵנוּ לַלְוִיִּם וְהֵם הַלְוִיִּם הַֽמְעַשְּׂרִים בְּכֹל עָרֵי עֲבֹדָתֵֽנוּ׃
38 Ja papin Aaronin pojan pitää myös saaman Leviläisten kanssa heidän kymmenyksistänsä, ja Leviläisten pitää viemän kymmenyksistänsä kymmenennen osan meidän Jumalamme huoneesen, tavarahuoneen kammioihin.
וְהָיָה הַכֹּהֵן בֶּֽן־אַהֲרֹן עִם־הַלְוִיִּם בַּעְשֵׂר הַלְוִיִּם וְהַלְוִיִּם יַעֲלוּ אֶת־מַעֲשַׂר הַֽמַּעֲשֵׂר לְבֵית אֱלֹהֵינוּ אֶל־הַלְּשָׁכוֹת לְבֵית הָאוֹצָֽר׃
39 Sillä Israelin lapset ja Levin lapset piti myös viemän jyväin, viinan ja öljyn ylennyksen kammioihin; ja siellä pitää oleman pyhät astiat, ja papit, jotka palvelevat, ja ovenvartiat, ja veisaajat. Ja emme luovu meidän Jumalamme huoneesta.
כִּי אֶל־הַלְּשָׁכוֹת יָבִיאוּ בְנֵי־יִשְׂרָאֵל וּבְנֵי הַלֵּוִי אֶת־תְּרוּמַת הַדָּגָן הַתִּירוֹשׁ וְהַיִּצְהָר וְשָׁם כְּלֵי הַמִּקְדָּשׁ וְהַכֹּהֲנִים הַמְשָׁרְתִים וְהַשּׁוֹעֲרִים וְהַמְשֹׁרְרִים וְלֹא נַעֲזֹב אֶת־בֵּית אֱלֹהֵֽינוּ׃

< Nehemian 10 >