Matteuksen 6
1 Kavahtakaat, ettette anna almujanne ihmisten edessä, että te heiltä nähtäisiin: niin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.
KOMAIL kalaka, pwe komail der kisakis sansal mon aramas, pwe ren udial; pwe ede sota pwain omail ren Sam omail, me kotikot nanlang.
2 Kuin siis almua annat, niin älä edelläs torvella soita, niinkuin ulkokullatut synagogissa ja kujilla tekevät, että he ihmisiltä kunnioitettaisiin. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa.
Ari, koe lao kisakis, ede peuk saui mo om, duen me malaun akan kin wia nan sinakoke kan o nani al akan, pwe ren indand ren aramas. Melel I indai ong komail, re aleer arail pwain.
3 Mutta kuin sinä almua annat, niin älköön vasen kätes tietäkö, mitä oikia kätes tekee,
A koe lao kisakis, der kasale ong pali maing om, me pali maun om kin wiada.
4 Että almus olis salaisuudessa, ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksais sinulle julkisesti.
Pwe om kisakis en rir; a Sam om, me kin masani wasa rir, pan kotin katingi uk.
5 Ja kuin rukoilet, niin ei sinun pidä oleman niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellänsä seisovat ja rukoilevat synagogissa ja kujain kulmissa, että he ihmisiltä nähtäisiin. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa.
Koe lao wia kapakap, koe der ras ong me malaun akan, pwe re men kapakap nan sinakoke kan, o nani al akan, pwe ren sansal mon aramas. Melel I indai ong komail, re aleer arail pwain.
6 Vaan kuin sinä rukoilet, niin mene kammioos, ja sulje oves, ja rukoile Isääs, joka on salaisuudessa: ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
A koe lao wia kapakap, ko ong nan om pera, a koe lao ritingidier wanim o, ap kapakap ong Sam om, me kotikot wasa rir, a Sam om, me kin masani wasa rir, pan kotin katingi uk.
7 Ja kuin te rukoilette, niin älkää olko paljon puhuvaiset, niinkuin pakanat; sillä he luulevat heitä paljon puheensa tähden kuultavan.
Komail lao kapakap, komail depa purepur ong lokaia mal, duen men liki kan, pwe re kiki ong, me re pan pwaikida ar lokaia toto.
8 Sentähden älkäät olko heidän kaltaisensa; sillä Isänne tietää kyllä, mitä tarvitsette, ennen kuin te häneltä rukoilettekaan.
Komail ari ender dueta irail, pwe Sam omail kotin mangi meakan, me mau ong komail, mon omail poeki re a.
9 Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimes.
A iet duen omail pan wia kapakap: Sam at, me kotikot nanlang. Mar omui en saraui.
10 Lähestyköön sinun valtakuntas. Olkoon sinun tahtos niin maassa kuin taivaassa.
Wei omui en pwaida. Kupur omui en wiaui sappa dueta nanlang.
11 Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Kotikido ran wet at tungol kaukaule.
12 Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme meidän velvollistemme.
Lapwa sang kit dip at, dueta kit me kin lapwada koros, me wia dipi ong kit.
13 Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta. Sillä sinun on valtakunta, ja voima, ja kunnia, ijankaikkisesti. Amen!
Eder kaluang kit ren me katikatiamau kan, a nekid kit sang ni me sued akan,
14 Sillä jos te anteeksi annatte ihmisille heidän rikoksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi.
Pwe ma komail pan makeki ong aramas dip ar akan, Sam omail nanlang pan pil makeki ong komail.
15 Vaan jollette anteeksi anna ihmisille heidän rikoksiansa, niin ei myös teidän Isänne anteeksi anna teidän rikoksianne.
A ma komail sota pan makeki ong aramas dip ar akan, nan Sam omail sota pil pan makeki ong komail dip omail akan.
16 Mutta kuin te paastootte, niin älkäät olko surulliset niinkuin ulkokullatut; sillä he muuttavat muotonsa, että he ihmisiltä nähtäisiin paastoovan. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa.
Komail lao kaisesol, eder mas en sang duen me malaun akan, pwe re kin kawukila mas arail, pwe aramas en kilang arail kaisesol. Melel I indai ong komail, re aleer arial pwain.
17 Vaan sinä kuin paastoot, niin voitele pääs ja pese kasvos,
A koe lao kaisesol, usor mong om o opinok.
18 Ettet ihmisiltä nähtäis paastoovan, mutta Isältäs, joka on salaisuudessa: ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
Pwe koe dor kasale ong aramas om kaisesol, a ong Sam om, mi kotikot wasa rir, a Sam om, me kin masani nan wasa rir, pan kotin katingi uk.
19 Älkäät tavaraa kootko maan päällä, kussa koi ja ruoste raiskaavat, ja kussa varkaat kaivavat ja varastavat;
Komail der ki pena omail pai kan nin sappa, wasa man en mot o mir pan kawela ia, o men pirap kin weirada o pirapala.
20 Vaan kootkaat teillenne tavaraa taivaassa, kussa ei koi eikä ruoste raiskaa, ja kussa ei varkaat kaiva eikä varasta.
A komail ki pena omail pai kan nanlang, wasa man en mot de mir sota pan kawela, o men pirap sota kin weirada de pirapala.
21 Sillä kussa teidän tavaranne on, siellä on myös teidän sydämenne.
Pwe wasa om pai mia ia, iei wasa mongiong om kin pil mia ia.
22 Silmä on ruumin valkeus; jos siis silmäs on yksinkertainen, niin koko ruumiis on valaistu.
Por en mas iei marain en pali war. Ari, ma mas om makelekel, war om karos pan dir eng marain;
23 Mutta jos silmäs on paha, niin koko ruumiis on pimiä. Jos siis se valkeus, joka sinussa on, on pimeys, kuinka suuri on itse pimeys?
A ma mas om me sued, war om karos pan dir en rotorot. A ma marain, me mi lol om, pan rotorot, daduen wan rotorot!
24 Ei kenkään voi palvella kahta herraa; sillä taikka hän tätä vihaa ja toista rakastaa, taikka hän tähän suostuu ja toisen ylönkatsoo. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
Sota amen me pan kak papa saumas riamen, pwe a pan kailongki amen, ap pok ong me teio, de a pan kasampwaleki amen, ap mamaleki me teio. Komail sota pan kak papa Kot o mamon.
25 Sentähden sanon minä teille: älkäät murehtiko henkenne tähden, mitä te syötte ja mitä te juotte, eikä ruumiinne tähden, millä te teitänne verhootte. Eikö henki enempi ole kuin ruoka? ja ruumis parempi kuin vaate?
I me I indaiki ong komail: Eder ngongongki ong maur omail, me komail pan kang o me komail pan nim, pil sota ong war omail, me komail pan likau kida. Pwe maur so kasampwal sang kisin manga, o pali war sang likau?
26 Katsokaat taivaan lintuja, ei he kylvä eikä niitä, ei myös kokoa riiheen, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii heidät. Ettekö te paljoa enempi ole kuin he?
Kalelapok ong manpir pan lang; re sote, kin kamoredi, re soin kin dolung, re sota kin nak pena; ari so, Sam omail nanlang kotin kamakamanga irail; a ia duen, komail so kasampwal sang irail?
27 Mutta kuka teistä voi surullansa lisätä yhden kyynärän pituudellensa?
A is nan pung omail, ni a ngongki, me pan kak use pasang pein i ki tipong en pa eu?
28 Ja mitä te surette vaatteista? Katsokaat kukkasia kedolla, kuinka he kasvavat: ei he työtä tee, eikä kehrää.
O menda komail ngongki likau? Kalelapok ong kiop akan, me mi nan sap, duen ar kakairida. Re sota kin dodok o sota monkol pena.
29 Kuitenkin sanon minä teille, ettei Salomon kaikessa kunniassansa ollut niin vaatetettu kuin yksi heistä.
A I indai ong komail: Nan Salomo ni a lingan karos sota a likau dueta apot irail.
30 Jos Jumala näin vaatettaa pellon ruohon, joka tänäpänä seisoo ja huomenna pätsiin heitetään, eikö hän paljoa enemmin teidän sitä tee, te vähäuskoiset?
Ari, ma iduen Kot kotin kapwataki dip, me mi nan sap, me kin mi ran wet, a lakap pan lokidokila nan kisiniai, dadue a sota pan kotin kalikauwi komail da, me poson tikitik?
31 Älkäät siis surulliset olko, sanoen: mitä me syömme, taikka mitä me juomme? eli millä me meitämme verhoomme?
I me komail der ngongongki moinda: Da me se pan kang? De da me se pan nim? De da me se pan likau kida?
32 Sillä kaikkia näitä pakanat etsivät; sillä teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkia näitä tarvitsevan.
Pwe mepukat men liki kan kin raparapaki; pwe Sam omail nanlang kotin mangi, me mepukat karos mau ong komail.
33 Vaan etsikäät ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, ja niin kaikki nämät teille annetaan.
Rapaki mas wein Kot o a pung, a mepukat karos pan pouselang komail.
34 Älkäät sentähden sureko huomisesta päivästä; sillä huomisella päivällä on suru itsestänsä. Tyytykään kukin päivä surullensa.
Eder ngongki ong lakap; pwe lakap pan ngongki ong pein i; a itar ong ran eu pein a sued.
