Matteuksen 26
1 Ja tapahtui, kuin Jesus oli lopettanut kaikki nämät puheet, sanoi hän opetuslapsillensa:
Yesuusi ha timirttiya ubbaa wurssida wode ba tamaaretakko,
2 Te tiedätte, että kahden päivän perästä tulee pääsiäinen, ja Ihmisen Poika ylönannetaan ristiinnaulittaa.
“Nam77u gallasappe guye, Faasika Baale bonchchiya gallas gideyssa ereeta. He gallas Asa Na7ay masqaliya bolla kaqettanaw asa kushen aadhdhi imettana” yaagis.
3 Silloin kokoontuivat pappein päämiehet ja kirjanoppineet ja kansan vanhimmat ylimmäisen papin saliin, joka kutsuttiin Kaiphas.
He wode kahine halaqatinne cimati, Qayyaafa giya kahine halaqaa keethan shiiqidi,
4 Ja neuvoa pitivät, kuinka he Jesuksen kavalluksella kiinniottaisivat ja tappaisivat.
asi eronna Yesuusa oykkidi, wodhanaw maqettidosona.
5 Mutta he sanoivat, ei juhlapäivänä, ettei kansassa tule meteli.
Shin entti, “Asay ooshshi kessonna mela gidi, Faasika bonchchiya gallas hessa oothoko” yaagidosona.
6 Kuin Jesus oli Betaniassa, spitaalisen Simonin huoneessa,
Yesuusi Bitaaniya kataman baro harggida Simoona son de7ees.
7 Tuli vaimo hänen tykönsä, jolla oli lasi kallista voidetta, ja kaasi sen hänen päänsä päälle atrioitessansa.
Yesuusi imatuwa bolla de7ishin issi maccasiya albasxiroose philqqaaxe kumetha daro al77o shitto ekka yada Yesuusa huu7en tigasu.
8 Mutta kuin hänen opetuslapsensa sen näkivät, närkästyivät he ja sanoivat: mihinkä kelpaa tämä haaskaus?
Shin Yesuusa tamaareti hessa be7idi hanqettidi, “Ha shittoy coo iitey aybisse?
9 Sillä tämä voide olis kalliisti taittu myytää ja annettaa vaivaisille.
Ha shittoy al77o gaten bayzettidi, miishey manqotas imettanaw dandda7ettees” yaagidosona.
10 Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, sanoi hän heille: mitä te vaivaatte tätä vaimoa? Sillä hän teki hyvän työn minun kohtaani.
Yesuusi entti geyssa eridi, enttako, “Ha maccasiw ays waaysetii? Iya taw lo77obaa oothasu.
11 Sillä teidän tykönänne ovat aina vaivaiset; mutta en minä teillä aina ole.
Manqoti ubba wode hinttera daana. Shin taani hinttera ubba wode de7ikke.
12 Sillä että hän kaasi sen voiteen minun ruumiini päälle, sen on hän tehnyt minun hautaamisekseni.
Iya ha shittuwa ta bolla tigidayssi tana mooganaw giigisanaassa.
13 Totisesti sanon minä teille: kussa ikänä tämä evankeliumi saarnataan kaikessa maailmassa, niin tämä myös, minkä hän teki, pitää mainittaman hänen muistoksensa.
Taani hinttew tuma odays; biitta ubban ha Wonggelay sabbakettiya bessan awunkka, asay iyo hassayana mela iya oothidayssi odettana” yaagis.
14 Silloin yksi kahdestatoistakymmenestä, joka kutsuttiin Juudas Iskariot, läksi pois pappein päämiesten tykö,
He wode tammanne nam77u Yesuusa tamaaretappe issoy Asqoroota Yihuda geetetteyssi kahine halaqatakko,
15 Ja sanoi: mitä te tahdotte minulle antaa, ja minä teille hänen saatan? Ja he määräsivät hänelle kolmekymmentä hopiapenninkiä.
bidi, “Taani hinttew Yesuusa aatha immiko, hintte taw ay immanee?” yaagidi entta oychchis. Entti zorettidi hasttamu bira santime immidosona.
16 Ja siitä ajasta etsi hän soveliasta aikaa pettääksensä häntä.
Hessafe guye, Yihudi Yesuusa aathidi immanaw injjetiya wode wochchees.
17 Mutta ensimäisen makian leivän päivänä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen hänelle: kussas tahdot, että meidän pitää sinulle valmistaman pääsiäislampaan syötää?
Uytha Baale bonchchiya koyro gallas, Yesuusa tamaareti iyaakko yidi, “Faasika bonchchiya gallas neeni maana kathi nuuni awun giigisino?” yaagidosona.
18 Niin hän sanoi: menkäät kaupunkiin yhden tykö, ja sanokaat hänelle: Mestari sanoo: minun aikani on läsnä, sinun tykönäs tahdon minä pääsiäistä pitää minun opetuslasteni kanssa.
Yesuusi enttako, “Kataman de7iya addiyako bidi, ‘Asttamaarey, taw wodey gakkida gisho, ta tamaaretara Faasika bonchchiya gallasa ne son aathana yaagees’ yaagite” yaagis.
19 Ja opetuslapset tekivät niinkuin Jesus oli heitä käskenyt, ja valmistivat pääsiäislampaan.
Iya tamaareti Yesuusi banttana kiittidayssada oothidi, Faasika Baale gallas maana kathaa giigisidosona.
20 Mutta kuin ehtoo tuli, istui hän pöydän tykönä kahdentoistakymmenen kanssa.
Sa7ay omarssiya wode, Yesuusi tammanne nam77u hawaaretara kathi maanaw uttis.
21 Ja heidän syödessänsä sanoi hän: totisesti sanon minä teille: yksi teistä minun pettää.
Entti miishin, Yesuusi enttako, “Taani hinttew tuma odays; hinttefe issi uray tana aathidi immana” yaagis.
22 Ja he tulivat sangen murheellisiksi, ja rupesi jokainen heistä sanomaan hänelle: Herra, lienenkö minä se?
Entti daro dagammidi, huu7en huu7en, “Godaw, tuma taneshsha?” gidi iya oychchidosona.
23 Mutta hän vastasi ja sanoi: joka minun kanssani pistää kätensä vatiin, se pettää minun.
Yesuusi zaaridi, “Ba kushiya taara issife shaatiyan yeddeyssi I tana aathidi immana.
24 Ihmisen Poika tosin menee, niinkuin hänestä on kirjoitettu; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika petetään! parempi olis sille ihmiselle ollut, jos ei hän olisi syntynyt.
Asa Na7ay, Xoossaa qaalan iyaw xaafettidayssada hayqqana. Shin Asa Na7aa aathidi immiya uraa ayye; he uray yelettonna attidaakko iyaw lo77oshin” yaagis.
25 Niin vastasi Juudas, joka hänen petti, ja sanoi: Mestari, olenko minä se? hän sanoi hänelle: sinäpä sen sanoit.
Iya aathi immanaw de7iya Yihudi zaaridi, “Asttamaariyaw, neeni gey taneyye?” yaagis. Yesuusi zaaridi, “Neeni ne huu7en gadasa” yaagis.
26 Mutta kuin he söivät, otti Jesus leivän, ja kiitti, mursi ja antoi opetuslapsille, ja sanoi: ottakaat, syökäät: tämä on minun ruumiini.
Entti mishin, Yesuusi uythaa ekkidi Xoossaa galatis. He uythaa menthidi ba tamaaretas immidi, “He7ite, miite, hayssi ta ashuwa” yaagis.
27 Ja hän otti kalkin, ja kiitti, antoi heille ja sanoi: juokaat tästä kaikki;
Xuu7aa ekkidi, Xoossaa galatis. Enttaw immidi, “Ubbay hayssafe uyite.
28 Sillä tämä on minun vereni, sen uuden Testamentin, joka monen tähden vuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi.
Hayssi daro asaa nagaray atto geetettana mela gukkiya ta suuthaa. Ha suuthay Xoossay hinttera geliya caaquwa mintheyssa.
29 Mutta minä sanon teille: en suinkaan minä silleen juo tästä viinapuun hedelmästä, siihen päivään asti kuin minä juon teidän kanssanne sen uuden minun Isäni valtakunnassa.
Shin taani hinttew odays; taani ta Aawa kawotethan ooratha woyne ushshaa hinttera uyana gallasa gakkanaw nam77antho ha woyne ushshaa uyikke” yaagis.
30 Ja kuin he olivat kiitosvirren veisanneet, menivät he ulos Öljymäelle.
Galata mazmure yexxidayssafe guye, Shamaho Deriya bidosona.
31 Silloin sanoi Jesus heille: tänä yönä te kaikki pahenette minussa; sillä kirjoitettu on: minä lyön paimenta, ja lampaat laumasta pitää hajoitettaman.
He wode Yesuusi enttako, “‘Xoossay henthanchchuwa shocana dorssatikka laalettana’ geetettidi Xoossa qaalan xaafettidayssa mela hachchi qamma hintte ubbay tana aggidi baqatana.
32 Mutta sittenkuin minä nousen ylös, käyn minä teidän edellänne Galileaan.
Shin taani hayqoppe denddidaappe guye hinttefe sinthatada Galiila baana” yaagis.
33 Niin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: jos vielä kaikki sinussa pahenisivat, en minä ikänä pahene.
Phexiroosi zaaridi, “Entti ubbay nena aggidi baqatikkoka, taani nena aggike” yaagis.
34 Jesus sanoi hänelle: totisesti sanon minä sinulle: tänä yönä, ennenkuin kukko laulaa, kolmasti sinä minun kiellät.
Yesuusi Phexiroosakko, “Taani new tuma odays; hachchi qamma kuttoy waassanaappe sinthe neeni tana heedzu toho kaddana” yaagis.
35 Pietari sanoi hänelle: ja vaikka minun pitäis sinun kanssas kuoleman, en kiellä minä sinua. Niin sanoivat myös kaikki opetuslapset.
Phexiroosi zaaridi, “Taani neera issife hayqoppe attin nena ubbaka kaddike” yaagis. Hankko iya tamaareti ubbayka hessada gidoosona.
36 Silloin tuli Jesus heidän kanssansa kylään, jota kutsutaan Getsemaneksi, ja sanoi opetuslapsillensa: istukaat tässä, niinkauvan kuin minä menen ja rukoilen tuolla.
Yaatidi, Yesuusi ba tamaaretara Geetesemaane giya bessaa bidi, enttako, “Taani hini bada Xoossaa woossashshana, hintte hayssan uttite” yaagis.
37 Ja hän otti tykönsä Pietarin ja kaksi Zebedeuksen poikaa, rupesi murehtimaan ja vapisemaan.
Phexiroosanne Zabdiyoosa nayta nam77ata baara ekki bidi daro azzanonne un77etethi doomis.
38 Niin sanoi Jesus helle: minun sieluni on suuresti murheissansa kuolemaan asti; olkaat tässä ja valvokaat minun kanssani.
Qassika enttako, “Taani hayqos gathiya un77a un77ettas. Hayssan taara gam77itenne minnidi naagite” yaagis.
39 Ja hän meni vähän taamma, lankesi kasvoillensa, rukoillen ja sanoen: minun Isäni! jos mahdollinen on, niin menkään pois minulta tämä kalkki: ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, mutta niinkuin sinä.
Guuthi sinthe bidi biittan gufannidi, “Ta Aawaw, dandda7ettiyaba gidikko ha waaye xuu7aa taappe digga. Shin ne sheney hanoppe attin ta sheney hanoppo” yaagidi Xoossaa woossis.
40 Ja hän tuli opetuslasten tykö, ja löysi heidät makaamasta, ja sanoi Pietarille: niin ette voineet yhtä hetkeä valvoa minun kanssani.
Yesuusi ba tamaaretakko simmi yidi entti dhiskkidashin demmis. Phexiroosakko, “Hintte issi saatekkonne dhiskkonna taara minnanaw dandda7ibeekketii?
41 Valvokaat ja rukoilkaat, ettette kiusaukseen lankeaisi. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko.
Paacen hintte gelonna mela barkkidi naagitenne Xoossaa woossite. Hinttew lo77o amoy de7ees, shin hintte daaburanchcho asi” yaagis.
42 Taas meni hän toisen kerran ja rukoili, sanoen: minun Isäni! ellei tämä kalkki taida mennä pois minulta, muutoin jos en minä sitä juo, niin tapahtukoon sinun tahtos.
Yesuusi qassi nam77antho bidi, “Ta Aawaw, taani ha waaye xuu7appe uyonna de7ishe aadhdhanaw dandda7ettonnabaa gidikko ne sheney hano” yaagidi Xoossaa woossis.
43 Ja hän tuli ja löysi taas heidät makaamasta; sillä heidän silmänsä olivat raskaat.
Qassika simmi yaa wode iya tamaareta ayfiyaa dhiskkoy goozin, zin77idashin demmis.
44 Ja hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran, ja sanoi entisen sanan.
Qassika entta aggi bidi, kase qaalaa zaari heedzantho woossis.
45 Silloin hän tuli opetuslastensa tykö, ja sanoi heille: maatkaat vielä ja levätkäät! katso, hetki on lähestynyt, ja Ihmisen Poika annetaan ylön syntisten käsiin.
Hessafe guye, ba tamaaretakko yidi, “Ha77i gakkanaw dhiskkeetinne shemppetii? Hekko, Asa Na7ay, nagaranchchota kushen aadhdhi imettiya saatey gakkis.
46 Nouskaat, käykäämme: katso, se lähestyi, joka minun pettää.
Denddidi yedhdhite, tana aathidi immeyssi hayssish gakkis” yaagis.
47 Ja vielä hänen puhuessansa, katso, Juudas, yksi kahdestatoistakymmenesta, tuli ja hänen kanssansa paljo väkeä miekoilla ja seipäillä, pappein päämiehiltä ja kansan vanhimmilta.
Yesuusi buroo hessa haasayishin, tammanne nam77u tamaaretappe issoy, Yihudi gakki wodhdhis. Kahine halaqatinne deriya cimati kiitida daro asati mashshenne xam77a oykkidi iyara issife yidosona.
48 Mutta se, joka hänen petti, oli antanut heille merkin, sanoen: kenenkä minä suuta annan, se on, kiinniottakaat häntä.
Yesuusa aathi immiya Yihudi he daro asaakko, “Taani yeereyssi hintte koyeyssi iya, iya oykkite” yaagidi malla immi wothis.
49 Ja hän astui kohta Jesuksen tykö ja sanoi: terve, Rabbi! ja suuta antoi hänen.
Iirakka Yesuusakko shiiqidi, “Asttamaariyaw, saro de7ay” yaagidi iya yeeris.
50 Niin sanoi Jesus hänelle: ystäväni! mitä varten sinä tulit? Silloin he astuivat edes ja laskivat kätensä Jesuksen päälle, ja ottivat hänen kiinni.
Yesuusi iyakko, “Ta laggiyaw, neeni oothanabaa ootha agga” yaagis. Hessafe guye, shiiqidi, Yesuusa oykkidosona.
51 Ja katso, yksi niistä, jotka olivat Jesuksen kanssa, ojensi kätensä, veti miekkansa, ja löi ylimmäisen papin palveliaa, ja hakkasi pois hänen korvansa.
Yesuusara de7eyssatappe issoy ba mashsha shoddidi kahine halaqaa aylliya shocidi, iya haythaa qanxidi yeggis.
52 Niin Jesus sanoi hänelle: pistä miekkas siallensa; sillä kaikki, jotka miekkaan rupeevat, ne miekkaan hukkuvat.
Shin Yesuusi, “Ne bisuwa guye shoohuwan zaara. Ays giikko, mashsha shoddiya ubbay mashshan hayqqana.
53 Taikka luuletkos, etten minä voisi vielä rukoilla minun Isääni, lähettämään minulle enemmän kuin kaksitoistakymmentä legiota enkeleitä?
Ta, ta Aawa woossiyako daro mukulun taybettiya kiitanchchota yeddanaw dandda7onnabaa new daanii?
54 Kuinka siis Raamattu täytetään, että niin pitää tapahtuman?
Yaatin, Xoossaa qaalan hessada hananaw bessees geetettidayssi waanidi polettanee?” yaagis.
55 Sillä hetkellä sanoi Jesus joukolle: niinkuin ryövärin tykö te läksitte miekoilla ja seipäillä minua kiinniottamaan: minä istuin teidän tykönänne joka päivä, opettain templissä, ja ette minua kiinniottaneet.
He saatiyan, Yesuusi he shiiqida daro asaakko, “Tana pangga oothidi oykkanaw mashshanne xam77a oykkidi yidetii? Taani Xoossa Keethan gallas gallas tamaarssashe hinttera de7iya wode tana oykkibeekketa.
56 Mutta tämä on kaikki tapahtunut, että prophetain kirjoitukset täytettäisiin. Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänen ja pakenivat.
Shin hayssi ubbay hanidayssi nabeti Xoossaa qaalan xaafidayssi polettana melassa” yaagis. He wode iya tamaareti ubbay iya aggidi baqatidosona.
57 Mutta ne, jotka Jesuksen olivat kiinniottaneet, veivät hänen Kaiphaan, ylimmäisen papin, tykö, kussa kirjanoppineet ja vanhimmat olivat kokoontuneet.
Yesuusa oykkidayssati kahine halaqaa Qayyafakko iya efidosona. Yan higge asttamaaretinne biitta cimati shiiqidi de7oosona.
58 Mutta Pietari seurasi häntä taampana hamaan ylimmäisen papin salin porstuaan, ja meni sisälle, ja istui palveliain sekaan, näkemään loppua.
Shin Phexiroosi kahine halaqaa zabbaa gakkanaw haahon iya kaallis. Iya wurssethay shaakettana gakkanaw zabbaa gelidi naageyssatara uttis.
59 Mutta pappein päämiehet ja vanhimmat ja kaikki raati etsivät väärää todistusta Jesusta vastaan, saadaksensa häntä tappaa;
Kahine halaqatinne shiiqida asay ubbay Yesuusa wodhanaw iya bolla worddo markka koyidosona.
60 Ja ei löytäneet. Ja vaikka monta väärää todistajaa tuli, niin ei he sittenkään löytäneet. Mutta viimein tuli kaksi väärää todistajaa,
Daroti yidi iya bolla worddo markka markkattidosona shin aykkoka demmibookkona. Guyeppe nam77u asati yidi,
61 Ja sanoivat: tämä on sanonut: minä voin maahan jaottaa Jumalan templin, ja kolmena päivänä sen rakentaa ylös.
“Ha uray, ‘Taani Xoossa Keetha laallada heedzu gallasan zaara keexanaw dandda7ays’ yaagis” yaagidosona.
62 Ja pappein päämies nousi ja sanoi hänelle: etkös mitään vastaa, mitä nämät sinua vastaan todistavat?
Kahineta halaqay denddi eqqidi Yesuusakko, “Hayssati nena mootiya mootowas neeni zaariyabay baawe?” yaagis.
63 Mutta Jesus oli ääneti. Ja pappein päämies vastasi ja sanoi hänelle: minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta, ettäs sanot meille, jos olet Kristus, Jumalan Poika.
Shin Yesuusi si7i gis. Qassika kahine halaqay, “Taani nena de7o Xoossaa sunthan oykkays; neeni Xoossaa Na7aa Kiristtoosa gidikko nuus oda” yaagis.
64 Sanoi Jesus hänelle: sinäpä sen sanoit; kuitenkin sanon minä teille: tästedes pitää teidän näkemän Ihmisen Pojan istuvan voiman oikialla puolella ja tulevan taivaan pilvissä.
Yesuusi zaaridi, “Neeni ne huu7enkka gadasa. Shin taani hinttew odays; hizappe guye, hintte Asa Na7ay wolqqaama Xoossaa ushachcha baggan uttidashin, qassi salo shaarara yishin hintte be7ana” yaagis.
65 Silloin repäisi pappein päämies vaatteensa, sanoen: hän on pilkannut (Jumalaa); mitä me silleen todistajia tarvitsemme? Katso, nyt te kuulitte hänen pilkkansa.
He wode kahine halaqay daro yilotidi ba ma7uwa peedhidi, “Hayssa be7ite Xoossaa cayis! Nuna hara markka ay koshshii? I ha77i cayidayssa hintte si7ideta.
66 Mitä te luulette? Mutta he vastasivat ja sanoivat: hän on vikapää kuolemaan.
Hintte qofay aybee?” yaagis. Enttika, “Iyaw hayqo bessees” yaagidi zaaridosona.
67 Silloin he syljeskelivät hänen kasvoillensa ja löivät häntä poskelle, ja muutamat pieksivät häntä sauvoillansa.
Yaatin, entti iya som77uwan cuttidi dechchidosona. Harati iya baqqidi,
68 Sanoen: arvaa meille, Kristus, kuka on, joka sinua löi?
“Kiristtoosaa! Nena dechchiday oonee? Ane nuus oda” yaagidosona.
69 Mutta Pietari istui ulkona salista, ja hänen tykönsä tuli yksi piika ja sanoi: sinä olit myös Jesuksen kanssa Galileasta.
Phexiroosi zabban uttidashin, issi aylliya iyaakko yada, “Neenikka Galiila Yesuusara issife de7aasa” yaagasu.
70 Mutta hän kielsi kaikkein edessä ja sanoi: en minä tiedä, mitäs sanot.
Shin I entta ubbaa sinthan he aylleko, “Neeni giyabay aybeekko taani erikke” yaagidi kaddis.
71 Kuin hän läksi ulos ovesta, näki hänen toinen piika ja sanoi niille, jotka siellä olivat: ja tämä oli Jesuksen Natsaretilaisen kanssa.
Qassi bidi dirssaa penggeko gakkishin hara aylliya iya be7ada, yan de7iya asaakko, “Ha uray Naazirete Yesuusara de7ees” yaagasu.
72 Ja hän kielsi taas vannotulla valalla: en tunne minä sitä ihmistä.
Phexiroosi nam77antho caaqqidi, “Taani he uraa erikke!” yaagis.
73 Mutta vähän hetken perästä tulivat ne, jotka siellä seisoivat ja sanoivat Pietarille: totisesti olet sinä myös yksi heistä; sillä sinun puheeskin ilmoittaa sinun.
Guutha gam77ishin, yan eqqida asati Phexiroosakko yidi, “Nekka tuma enttara issife de7aasa; neeni ne haasayan erettasa” yaagidosona.
74 Niin hän rupesi itsiänsä sadattelemaan ja vannomaan: en tunne minä sitä ihmistä. Ja kohta kukko lauloi.
Hessafe guye, Phexiroosi, “Taani he uraa erikke!” yaagidi, bana qanggethinne caaqo doomis. He wode iirakka kuttoy waassi aggis.
75 Niin Pietari muisti Jesuksen sanan, joka oli hänelle sanonut: ennenkuin kukko laulaa, kolmasti sinä minun kiellät. Ja hän meni ulos ja itki katkerasti.
Yesuusi iyakko, “Neeni kuttoy waassanaappe sinthe tana heedzu toho kaddana” gidayssa Phexiroosi akeekidi, kare keyidi iita yeeho yeekkis.
