Markuksen 5
1 Ja he tulivat ylitse meren Gadaralaisten maakuntaan.
Yesu na vawuliwa vaki vakahika kumwambu ya nyanja ya Galilaya, pamulima wa Vagelasi.
2 Ja kuin hän läksi haahdesta, kohtasi häntä kohta haudoista ihminen, jossa oli saastainen henki.
Bahapo Yesu peahulwiki muwatu mula akakonganeka na mundu mweavi na mzuka mweahumili kumatinda.
3 Jolla oli maja haudoissa, ja ei voinut kenkään häntä kahleilla sitoa;
Mundu mwenuyo atamayi kumbugu la litinda. Kawaka mundu mweahotwili kumkunga kavili hati kwa minyololo.
4 Sillä hän oli usein jalkapuissa ja kahleissa sidottuna, ja hän oli särkenyt kahleet ja jalkapuut rikkonut, ja ei kenkään voinut häntä asettaa.
Pamahele valingi kumkunga pingu na minyololo mumagendelu na mu mawoko, nambu pamahele adaulini pingu na minyololo. Avi lepi mundu mweavi na makakala gakumhotola.
5 Ja hän oli aina yötä ja päivää vuorissa ja haudoissa, ja parkui, ja hosui itsiänsä kivillä.
Kilu na muhi atamayi ku matinda na muvidunda aywangayi na kujidumulana na maganga.
6 Mutta kuin hän näki taampana Jesuksen, juoksi hän ja lankesi maahan hänen eteensä,
Mundu mwenuyo paamuweni Yesu cha kutali, akamjumbalila, na kumfugamila.
7 Ja huutain suurella äänellä sanoi: mitä minun on sinun kanssas, Jesus, korkeimman Jumalan Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, ettet minua vaivaisi.
Akajova kwa lwami luvaha, “Yesu, Mwana wa Chapanga mweavi Kunani Neju, una kyani na nene? Kwa liina la Chapanga, nikuyupa kotoka kuning'aha!”
8 (Sillä hän sanoi hänelle: lähde ulos saastainen henki ihmisestä.)
Ajovili genago ndava Yesu amali kumjovela, “Mzuka, muwuka mundu uyu!”
9 Ja hän kysyi häneltä: mikä nimes on? Ja hän vastasi, sanoen: legio on minun nimeni; sillä meitä on monta.
Kangi Yesu akamkota, “Liina laku yani?” Mwene akayangula, “Liina langu ‘Msambi’ Ndava tivii tavamahele!”
10 Ja hän rukoili häntä suuresti, ettei hän lähettäisi heitä ulos siitä maakunnasta.
Kangi akamuyupa Yesu neju akotoka kuvavinga pamulima pala.
11 Niin oli siinä vuorten tykönä suuri sikalauma laitumella.
Papipi na mhelelu wa chitumbi, kwavi na maguluvi gamahele gegalyayi.
12 Ja kaikki ne perkeleet rukoilivat häntä, sanoen: laske meitä sikoihin, että me heihin menisimme sisälle.
Hinu mizuka yila yikamuyupa Yesu yikajova, “Utiyidakilayi tikagayingila maguluvi gala.”
13 Ja Jesus salli kohta heidän. Ja saastaiset henget läksivät ulos ja menivät sikain sisälle. Ja lauma syöksi itsensä kohdastansa mereen (mutta heitä oli lähes kaksituhatta), ja he upposivat mereen.
Akagayidakila. Ndi mizuka yila yikawuka na kuyingila mumaguluvi gala. Na msambi woha wa maguluvi wavi ngati elufu zivili, ukajumba pamhelelu wa chitumbi na kudumbukila mumanji na kufwa.
14 Mutta sikain kaitsiat pakenivat ja saattivat sanoman kaupunkiin ja kyliin. Ja he menivät ulos katsomaan, mikä se oli joka tapahtui,
Hinu vadimaji va maguluvi vala vakajumba, kuvadandaulila vandu mambu genago kumuji na kumigunda. Vandu vakavya kubwelenela penapo kugalola mambu genago.
15 Ja tulivat Jesuksen tykö ja näkivät sen, joka perkeleeltä riivattu oli, istuvan ja vaatetettuna ja toimellisena, jossa legio oli ollut; ja he pelkäsivät,
Vakahika mbaka pala peavi Yesu, vakamlola mundu mweatalaliwi na msambi wa mizuka yula. Atamili pahi na awalili nyula na luhala lwaki lumuwuyili, ndi vakayogopa.
16 Ja ne, jotka sen nähneet olivat, juttelivat heille, kuinka perkeleeltä riivatulle tapahtunut oli, ja sioista.
Vandu voha vevaloli lijambu lenilo vakavajovela vayavi mambu gala gegamkolili mundu yula na kugavala maguluvi gala.
17 Ja he rupesivat häntä rukoilemaan menemään pois heidän maaltansa.
Hinu, vakamuyupa Yesu awuka pamulima wavi.
18 Ja kuin hän astui haahteen, niin se, joka perkeleeltä riivattu oli, rukoili, että hän sais hänen kanssansa olla.
Yesu paayingila muwatu, mundu mweatalaliwi na mizuka yula akamuyupa neju vahamba voha.
19 Mutta ei Jesus häntä sallinut, vaan sanoi hänelle: mene kotias omaistes tykö, ja ilmoita heille, kuinka suuret työt Herra on sinulle tehnyt, ja on sinua armahtanut.
Nambu Yesu akambelelela mundu yula akamjovela, “Uhambayi ukavajovela vandu va kunyumba yaku Bambu gabwina geakukitili na cheakuhengili lipyana.”
20 Ja hän meni ja rupesi saarnaamaan niissä kymmenessä kaupungissa, kuinka suuret työt Jesus oli hänelle tehnyt; ja he kaikki ihmettelivät.
Kangi mundu yula akahamba ku Dekapoli kwoha ndi miji kumi, akavadandaulila vandu va mambu goha geahengiwi na Yesu. Na vandu voha vakakangasa.
21 Ja kuin Jesus taas meni haahdella ylitse, kokoontui paljo kansaa hänen tykönsä, ja hän oli läsnä merta.
Yesu akakupuka kavili kumwambu ya nyanja. Peavili kwenuko msambi wa vandu ukambwelenela, mwene avili pamuhana ya nyanja.
22 Ja katso, synagogan päämies, Jairus nimeltä, tuli, ja kuin hän näki hänen, lankesi hän hänen jalkainsa tykö,
Akabwela chilongosi mmonga wa nyumba ya kukonganekela Vayawudi liina laki Yailusi, hinu paamuwene Yesu, akamfugamila pamagendelu gaki,
23 Ja rukoili häntä suuresti, sanoen: minun vähä tyttäreni on viimeisillänsä; tule ja pane kätes hänen päällensä, että hän paranis ja eläis.
akamuyupa neju akamjovela, “Pepayi msikana wangu mdebe avi mulung'olelu. Chondi tihambi ukamuvikila mawoko gaku, muni ihotola kulama na kuvya mumi.”
24 Niin hän meni hänen kanssansa; ja paljo kansaa seurasi häntä, ja ahdistivat häntä.
Yesu pamonga na mundu yula vakalongosana kuhamba. Msambi wa vandu ukamulanda na kumuhinya pandi zoha.
25 Ja vaimo, joka oli sairastanut punaista tautia kaksitoistakymmentä ajastaikaa,
Pagati yavi kwavili na mdala mmonga, mwealwalayi utamu wa kuhuma ngasi mulukumbi lwa miyaka kumi na yivili.
26 Ja oli paljon kärsinyt monelta parantajalta, ja oli kuluttanut kaiken hyvyytensä, eikä mitään apua tuntenut, vaan tullut paljon pahemmaksi;
Mdala mwenuyo amali kung'ahika neju na kumala mashonga gaki goha, kwa valamisa vamahele ndava ya kulonda kulama, nambu utamu waki wayonjokisiki neju.
27 Kuin hän kuuli Jesuksesta, tuli hän kansan seassa takaa ja rupesi hänen vaatteisiinsa;
Mau yula peayuwini kuvya Yesu akuvalamisa vandu ndi akaholota mumbela ya msambi wa vandu wula na kuhamba kupamisa nyula ya Yesu.
28 Sillä hän sanoi: jos minä ainoasti saan ruveta hänen vaatteisiinsa, niin minä paranen.
Akitili chenicho, muni aholalili kuvya, “Nakahotola kupamisa nyula ya Yesu yati nilama.”
29 Ja hänen verilähteensä kohta kuivettui, ja hän tunsi ruumiissansa, että hän oli vitsauksestansa parantunut.
Peampamisi bahapo akamanya kuvya alamili, muni ngasi yeyahuma yila yikaleka.
30 Ja Jesus tunsi kohta itsessänsä voiman, joka hänestä lähtenyt oli, ja käänsi itsensä kansan seassa ja sanoi: kuka rupesi minun vaatteisiini?
Yesu akamanya ngati makakala gaki zimulamisi mundu. Akang'anamuka, akakota, “Yani mweanipamisi nyula yangu?”
31 Ja hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: sinä näet, että kansa sinua ahdistaa ympäri, ja sinä sanoit: kuka minuun rupesi?
Vawuliwa vaki vakamyangula, “Ndava kyani wikota yani mweakupamisi? Wu, ukuvalola lepi vandu chevakuhinya?”
32 Ja hän katsoi ympärinsä, että hän sen näkis, joka sen teki.
Nambu Yesu akayendelela akalolokesa pandi zoha mundu mweampamisi nyula yaki.
33 Mutta vaimo pelkäsi ja vapisi, että hän tiesi, mitä hänen kohtaansa tapahtunut oli, tuli ja lankesi hänen eteensä, ja sanoi hänelle kaiken totuuden.
Mdala yula kuni imanya gegamkolili akavya na wogohi, akahegelela peavi Yesu kuni ivagaya, ndi akamfugamilila Yesu akamjovela goha kwa uchakaka.
34 Mutta hän sanoi hänelle: tyttäreni, sinun uskosi paransi sinun; mene rauhaan ja ole terve vitsauksestas.
Yesu akamjovela, “Msikana wangu, sadika yaku yikulamisi, uhambayi na uteke, utamu waku ulamili.”
35 Kuin hän vielä puhui, tulivat muutamat synagogan päämieheltä, jotka sanoivat: sinun tyttäres on kuollut: mitäs silleen Mestaria vaivaat?
Yesu palongelayi na mundu yula, lukumbi lulalula vakabwela vajumbi kuhuma kunyumba ya Yailo chilongosi wa nyumba ya kukonganekela Vayawudi akamjovela. “Msikana waku afwili, kyani kumung'aha Muwula?”
36 Mutta Jesus kohta kuultuansa sen sanan sanottavan, sanoi synagogan päämiehelle: älä pelkää, ainoastaan usko.
Yesu agayuwini malovi gala, nambu agavevisi akamjovela mkulu wa nyumba ya kukonganekela Vayawudi yula, “Kotoka kuvya na wogohi, yendelela kusadika.”
37 Ja ei hän sallinut kenenkään itsiänsä seurata, vaan Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, Jakobin veljen.
Yesu ayidakili lepi kulongosana na mundu yoyoha nambu Petili na Yakobo na Yohani muhaja wa Yakobo.
38 Ja hän tuli synagogan päämiehen huoneeseen, ja näki pauhinan ja ne, jotka itkivät ja porasivat paljon.
Pavahikili kunyumba ya Yailo, Yesu avayuwini vandu vivembeneka neju ndava ya malilu.
39 Ja hän meni sisälle, ja sanoi heille: mitä te pauhaatte ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan makaa.
Akayingila mugati akavajovela, “Ndava kyani mwiywanga na kuvemba? Msikana uyu afwili lepi, pena agonili ndu.”
40 Ja he nauroivat häntä. Mutta kuin hän oli kaikki ajanut ulos, otti hän lapsen isän ja äidin kanssansa ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, ja meni sisälle, kussa lapsi makasi,
Nambu vene vakamuheka. Akavahumisa kuvala vandu voha vevavi mugati mula, akavatola dadi na nyina wa msikana yula, pamonga na vawuliwa vaki vadatu, ndi vakayingila muchumba cheavili msikana yula.
41 Ja tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: talita kumi, se on sanottu: piikainen, (sinulle minä sanon), nouse ylös.
Akamkamula chiwoko, akamjovela, “Talita, kumu,” Mana yaki, “Wamsikana, nikujovela yimuka!”
42 Ja kohta piika nousi ja kävi; sillä hän oli kahdentoistakymmenen ajastaikainen. Ja he hämmästyivät suurella hämmästyksellä.
Bahapo msikana yula akayimuka na kutumbula kugenda, vandu voha vakakangasa neju. Msikana mwenuyo avi na miyaka kumi na yivili.
43 Ja hän haasti heitä kovin, ettei kenkään sitä saisi tietää, ja hän käski antaa hänelle syötävää.
Nambu Yesu akavabesa vakotoka kumjovela mundu yoyoha yula. Akavajovela vampela chakulya alyayi.
