Markuksen 12
1 Ja hän rupesi heille puhumaan vertauksilla: ihminen istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi kuopan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja matkusti muille maille,
Then He began to speak to them in figurative language. "There was once a man," He said, "who planted a vineyard, fenced it round, dug a pit for the wine-tank, and built a strong lodge. Then he let the place to vine-dressers and went abroad.
2 Ja lähetti ajallansa palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan peltomiehiltä viinamäen hedelmää.
At vintage-time he sent one of his servants to receive from the vine-dressers a share of the grapes.
3 Mutta he ottivat hänen kiinni, hosuivat hänen ja lähettivät hänen pois tyhjänä.
But they seized him, beat him cruelly and sent him away empty-handed.
4 Ja taas lähetti hän heidän tykönsä toisen palvelian, ja sen he kivittivät ja pään särkivät, ja lähettivät hänen pois pilkattuna.
Again he sent to them another servant: and as for him, they wounded him in the head and treated him shamefully.
5 Ja hän lähetti taas toisen; sen he tappoivat: ja monta muuta, muutamat he hosuivat, ja muutamat tappoivat.
Yet a third he sent, and him they killed. And he sent many besides, and them also they ill-treated, beating some and killing others.
6 Niin hänellä oli vielä rakas ainoa poikansa; hän lähetti myös sen viimeiseksi heidän tykönsä, sanoen: he karttavat minun poikaani.
He had still one left whom he could send, a dearly-loved son: him last of all he sent, saying, "'They will treat my son with respect.'
7 Mutta ne peltomiehet sanoiat keskenänsä: tämä on perillinen: tulkaat, tappakaamme häntä, niin perintö jää meille.
"But those men--the vine-dressers--said to one another, "'Here is the heir: come, let us kill him, and then the property will one day be ours.'
8 Ja he ottivat hänen ja tappoivat, ja heittivät ulos viinamäestä.
"So they took him and killed him, and flung his body outside the vineyard.
9 Mitäs viinamäen Herra on tekevä? Hän tulee ja hukkaa ne peltomiehet, ja antaa viinamäen muille.
What, therefore, will the owner of the vineyard do?" "He will come and put the vine-dressers to death," they said; "and will give the vineyard to others."
10 Ettekö te ole lukeneet tätä kirjoitusta: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut nurkkakiveksi.
"Have you not read even this passage," He added, "'The stone which the builders rejected has become the Cornerstone:
11 Herralta on tämä tullut, ja on ihmeellinen meidän silmissämme.
this Cornerstone came from the Lord, and is wonderful in our esteem?'"
12 Ja he etsivät häntä kiinni ottaaksensa, ja pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän heille tämän vertauksen sanonut oli. Ja he jättivät hänen ja menivät pois.
And they kept looking out for an opportunity to seize Him, but were afraid of the people; for they saw that in this parable He had referred to them. So they left Him and went away.
13 Ja he lähettivät hänen tykönsä muutamat Pharisealaisista ja Herodilaisista, solmeamaan häntä sanoissa.
Their next step was to send to Him some of the Pharisees and of Herod's partisans to entrap Him in conversation.
14 Ja he tulivat ja sanoivat hänelle: Mestari, me tiedämme, ettäs olet totinen ja et tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa, mutta opetat Jumalan tien totuudessa. Sopiiko keisarille antaa veron, taikka ei? Pitääkö meidän antaman, taikka ei antaman?
So they came to Him. "Rabbi," they said, "we know that you are a truthful man and you do not fear any one; for you do not recognize human distinctions, but teach God's way truly. Is it allowable to pay poll-tax to Caesar, or not?
15 Niin hän tiesi heidän viekkautensa, ja sanoi heille: mitä te kiusaatte minua? Tuokaat minulle raha nähdäkseni.
Shall we pay, or shall we refuse to pay?" But He, knowing their hypocrisy, replied, "Why try to ensnare me? Bring me a shilling for me to look at."
16 Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus? He sanoivat hänelle: keisarin.
They brought one; and He asked them, "Whose is this likeness and this inscription?" "Caesar's," they replied.
17 Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: antakaat keisarille, kuin keisarin ovat, ja Jumalalle, kuin Jumalan ovat. Ja he ihmettelivät häntä.
"What is Caesar's," replied Jesus, "pay to Caesar--and what is God's, pay to God." And they wondered exceedingly at Him.
18 Niin hänen tykönsä tulivat Saddukealaiset, jotka sanovat, ettei nousemusta ole, ja kysyivät häneltä sanoen:
Then came to Him a party of Sadducees, a sect which denies that there is any Resurrection; and they proceeded to question Him.
19 Mestari! Moses kirjoitti meille: jos jonkun veli kuolis, ja jättäis vaimon, ja ei lapsia, niin hänen veljensä pitää ottaman hänen vaimonsa ja herättämän veljellensä siemenen.
"Rabbi," they said, "Moses made it a law for us: 'If a man's brother should die and leave a wife, but no child, the man shall marry the widow and raise up a family for his brother.'
20 Niin oli seitsemän veljeä. Ja ensimäinen otti vaimon, ja ei jättänyt kuoltuansa siementä.
There were once seven brothers, the eldest of whom married a wife, but at his death left no family.
21 Ja toinen otti hänen, ja kuoli, ja ei hänkään jättänyt siementä. Niin myös kolmas.
The second married her, and died, leaving no family; and the third did the same.
22 Ja hänen ottivat ne seitsemän, ja ei jättäneet siementä. Kaikkein viimein kuoli vaimo.
And so did the rest of the seven, all dying childless. Finally the woman also died.
23 Sentähden ylösnousemisessa, kuin he nousevat ylös, kenenkä heistä vaimo pitää oleman? Sillä hän oli niille seitsemälle emäntänä.
At the Resurrection whose wife will she be? For they all seven married her."
24 Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te sentähden eksy, ettette tiedä kirjoituksia, eikä Jumalan voimaa?
"Is not this the cause of your error," replied Jesus--"your ignorance alike of the Scriptures and of the power of God?
25 Sillä kuin he kuolleista nousevat ylös, ei he nai eikä huole, mutta ovat niinkuin enkelit, jotka ovat taivaissa.
For when they have risen from among the dead, men do not marry and women are not given in marriage, but they are as angels are in Heaven.
26 Mutta kuolleista, että he nousevat, ettekö te ole lukeneet Moseksen Raamatussa, kuinka Jumala pensaassa hänelle puhui, sanoen: minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala?
But as to the dead, that they rise to life, have you never read in the Book of Moses, in the passage about the Bush, how God said to him, 'I am the God of Abraham, the God of Isaac, and the God of Jacob?'
27 Ei Jumala ole kuolleiden, vaan elävien Jumala: te sentähden suuresti eksytte.
He is not the God of dead, but of living men. You are in grave error."
28 Ja kuin yksi kirjanoppineista tuli, joka kuuli heidän kamppailevan keskenänsä, ja näki, että hän hyvästi vastasi heitä, kysyi hän häneltä: kuka on kaikkein suurin käsky?
Then one of the Scribes, who had heard them disputing and well knew that Jesus had given them an answer to the point, and a forcible one, came forward and asked Him, "Which is the chief of all the Commandments?"
29 Mutta Jesus vastasi häntä: tämä on kaikkein suurin käsky: kuule, Israel, Herra meidän Jumalamme on yksi Herra.
"The chief Commandment," replied Jesus, "is this: 'Hear, O Israel! The Lord our God is one Lord;
30 Ja sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun mielestäs, ja kaikesta sinun voimastas. Tämä on suurin käsky.
and thou shalt love the Lord thy God with thy whole heart, thy whole soul, thy whole mind, and thy whole strength.'
31 Ja toinen senkaltainen on tämä: sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäs niinkuin itse sinuas. Ei ole näitä suurempaa käskyä.
"The second is this: 'Thou shalt love thy fellow man as thou lovest thyself.' "Other Commandment greater than these there is none."
32 Ja kirjanoppinut sanoi hänelle: oikein, Mestari, sinä sanoit totuuden; sillä yksi on Jumala, ja ei ole toista paitsi häntä:
So the Scribe said to Him, "Rightly, in very truth, Rabbi, have you said that He stands alone, and there is none but He;
33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestä, ja kaikesta ymmärryksestä, ja kaikesta sielusta ja kaikesta väestä, ja rakastaa lähimmäistä niinkuin itsiänsä, se on enempi kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.
and To love Him with all one's heart, with all one's understanding, and with all one's strength, and to love one's fellow man no less than oneself, is far better than all our whole burnt-offerings and sacrifices."
34 Ja koska Jesus näki, että hän toimellisesti vastasi, sanoi hän hänelle: et sinä ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Ja ei tohtinut kenkään sitte häneltä enempää kysyä.
Perceiving that the Scribe had answered wisely Jesus said to him, "You are not far from the Kingdom of God." No one from that time forward ventured to put any question to Him.
35 Ja Jesus vastasi ja sanoi, opettain templissä: kuinka sanovat kirjanoppineet, että Kristus on Davidin poika?
But, while teaching in the Temple, Jesus asked, "How is it the Scribes say that the Christ is a son of David?
36 Sillä David sanoi itse Pyhän Hengen kautta: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkas astinlaudaksi.
David himself said, taught by the Holy Spirit, "'The Lord said to my Lord, Sit at My right hand, until I have made thy foes a footstool under thy feet.'
37 Itse siis David sanoo hänen Herraksi; kuinka hän siis on hänen poikansa? Ja paljo kansaa kuuli häntä mielellänsä.
"David himself calls Him 'Lord:' how then can He be his son?" And the mass of people found pleasure in listening to Jesus.
38 Ja hän opetti heitä ja sanoi heille: kavahtakaat kirjanoppineita, jotka mielellänsä pitkissä vaatteissa käyvät, ja antavat itseänsä turulla tervehtiä,
Moreover in the course of His teaching He said, "Be on your guard against the Scribes who like to walk about in long robes and to be bowed to in places of public resort,
39 Ja rakastavat ylimmäisiä istuimia kokouksissa ja ensimäisiä sijoja ehtoollisissa,
and to occupy the best seats in the synagogues and at dinner parties,
40 Jotka syövät leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset. Nämät saavat sitä raskaamman kadotuksen.
and who swallow up the property of widows and then mask their wickedness by making long prayers: these men will receive far heavier punishment."
41 Ja kuin Jesus istui uhri-arkun kohdalla ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhri-arkkuun, ja monta rikasta pani paljon,
Having taken a seat opposite the Treasury, He observed how the people were dropping money into the Treasury, and that many of the wealthy threw in large sums.
42 Niin tuli köyhä leski, ja pani kaksi ropoa, se on kuusinainen.
But there came one poor widow and dropped in two farthings, equal in value to a halfpenny.
43 Niin hän kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi heille: Totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän uhri-arkkuun kuin kaikki ne, jotka siihen panivat.
So He called His disciples to Him and said, "In solemn truth I tell you that this widow, poor as she is, has thrown in more than all the other contributors to the Treasury;
44 Sillä he ovat kaikki panneet siitä, mitä heille liiaksi oli; mutta tämä köyhyydestänsä pani kaiken, mitä hänellä oli, kaiken tavaransa.
for they have all contributed out of what they could well spare, but she out of her need has thrown in all she possessed--all she had to live on."
