Valitusvirret 5
1 Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
Lord, haue thou mynde what bifelle to vs; se thou, and biholde oure schenschipe.
2 Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
Oure eritage is turned to aliens, oure housis ben turned to straungers.
3 Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
We ben maad fadirles children with out fadir; oure modris ben as widewis.
4 Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
We drunken oure watir for monei, we bouyten oure trees for siluer.
5 kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
We weren dryuun bi oure heedis, and reste was not youun to feynt men.
6 Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
We yauen hond to Egipt, and to Assiriens, that we schulden be fillid with breed.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
Oure fadris synneden, and ben not, and we baren the wickidnessis of hem.
8 Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
Seruauntis weren lordis of vs, and noon was, that ayenbouyte fro the hond of hem.
9 Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
In oure lyues we brouyten breed to vs, fro the face of swerd in desert.
10 Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
Oure skynne is brent as a furneis, of the face of tempestis of hungur.
11 He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
Thei maden low wymmen in Sion, and virgyns in the citees of Juda.
12 Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
Princes weren hangid bi the hond; thei weren not aschamed of the faces of elde men.
13 Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
Thei mysusiden yonge wexynge men vnchastli, and children fellen doun in tree.
14 Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
Elde men failiden fro yatis; yonge men failiden of the queer of singeris.
15 Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
The ioie of oure herte failide; oure song is turned in to mourenyng.
16 Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
The coroun of oure heed fellen doun; wo to vs! for we synneden.
17 Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
Therfor oure herte is maad soreuful, therfor oure iyen ben maad derk.
18 Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
For the hil of Sion, for it perischide; foxis yeden in it.
19 Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
But thou, Lord, schal dwelle with outen ende; thi seete schal dwelle in generacioun and in to generacioun.
20 Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
Whi schalt thou foryete vs with outen ende, schalt thou forsake vs in to lengthe of daies?
21 Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
Lord, conuerte thou vs to thee, and we schal be conuertid; make thou newe oure daies, as at the bigynnyng.
22 Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?
But thou castynge awei hast cast awei vs; thou art wrooth ayens vs greetli.
