Jobin 33
1 Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!
Čuj dakle, Jobe, što ću ti kazati, prikloni uho mojim besjedama.
2 Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.
Evo, usta sam svoja otvorio, a jezik riječi pod nepcem mi stvara.
3 Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.
Iskreno će ti zborit' srce moje, usne će čistu izreći istinu.
4 Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.
TÓa i mene je duh Božji stvorio, dah Svesilnoga oživio mene.
5 Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.
Ako uzmogneš, ti me opovrgni; spremi se da se suprotstaviš meni!
6 Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.
Gle, kao i ti, i ja sam pred Bogom, kao i ti, od gline bjeh načinjen;
7 Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.
zato ja strahom tebe motrit' neću, ruka te moja neće pritisnuti.
8 Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:
Dakle, na moje uši rekao si - posve sam jasno tvoje čuo riječi:
9 Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.
'Nedužan sam i bez ikakva grijeha; prav sam i nema krivice na meni.
10 Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.
Al' On izlike protiv mene traži i za svojeg me drži dušmanina.
11 Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.
Noge je moje u klade metnuo, nad svakim mojim on pazi korakom.'
12 Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.
Ovdje, kažem ti, u pravu ti nisi, jer s Bogom čovjek mjerit' se ne može.
13 Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?
Pa zašto s njime zamećeš prepirku što ti na svaku riječ ne odgovara?
14 Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.
Bog zbori nama jednom i dva puta, al' čovjek na to pažnju ne obraća.
15 Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,
U snovima, u viđenjima noćnim, kada san dubok ovlada ljudima i na ležaju dok tvrdo snivaju,
16 Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,
tad on govori na uho čovjeku i utvarama plaši ga jezivim
17 Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.
da ga od djela njegovih odvrati, da u čovjeku obori oholost,
18 Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.
da dušu njegovu spasi od jame i život mu od puta u Podzemlje.
19 Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,
Bolešću on ga kara na ležaju kad mu se kosti tresu bez prestanka,
20 Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;
kad se kruh gadi njegovu životu i ponajbolje jelo duši njegovoj;
21 Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;
kada mu tijelo gine naočigled i vide mu se kosti ogoljele,
22 Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.
kad mu se duša približava jami a život njegov boravištu mrtvih.
23 Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,
Ako se uza nj nađe tad anđeo, posrednik jedan između tisuću, da čovjeka na dužnost opomene,
24 Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;
pa se sažali nad njim i pomoli: 'Izbavi ga da u jamu ne ide; za život njegov nađoh otkupninu!
25 Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.
Neka mu tijelo procvate mladošću, nek' se vrati u dane mladenačke!'
26 Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
Vapije k Bogu i Bog ga usliša: radosno On ga pogleda u lice; vrati čovjeku pravednost njegovu.
27 Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.
Tada čovjek pred ljudima zapjeva: 'Griješio sam i pravo izvrtao, ali mi Bog zlom nije uzvratio.
28 Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.
On mi je dušu spasio od jame i život mi se veseli svjetlosti.'
29 Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,
Gle, sve to Bog je spreman učiniti do dva i do tri puta za čovjeka:
30 Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.
da dušu njegovu spasi od jame i da mu život svjetlošću obasja.
31 Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!
Pazi dÓe, Jobe, dobro me poslušaj; šuti, jer nisam sve još izrekao.
32 Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.
Ako riječi još imaš, odvrati mi, zbori - rado bih opravdao tebe.
33 Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.
Ako li nemaš, poslušaj me samo: pazi, rad bih te poučit' mudrosti.”
