< Jobin 12 >
1 Niin vastasi Job ja sanoi:
E GIOBBE rispose, e disse:
2 Te olette miehet; taito kuolee teidän kanssanne.
Sì, veramente voi [siete tutt]'un popolo, E la sapienza morrà con voi.
3 Minulla on niin sydän kuin teilläkin, enkä ole alemmaisempi teitä: kuka se on, joka ei näitä tiedä?
Anch'io ho senno come voi; Io non sono da men di voi; Ed appo cui non [sono] cotali cose?
4 Joka lähimmäiseltänsä pilkataan, niinkuin minä, hän rukoilee Jumalaa, ja hän kuulee häntä: hurskas ja vakaa pilkataan.
Io son quell'uomo ch'è schernito dal suo amico; [Ma un tale] invoca Iddio, ed egli gli risponderà; L'uomo giusto ed intiero è schernito.
5 Hän on ylönkatsottu kynttiläinen ylpeiden ajatuksissa, valmistettu, että he siihen loukkaavat jalkansa,
Colui che sta per isdrucciolare col piè, [E], per estimazione di chi è felice, un tizzone sprezzato.
6 Ryövärein majoissa on kyllä, ja he härsyttelevät rohkiasti Jumalaa, ehkä Jumala on sen antanut heidän käteensä.
I tabernacoli de' ladroni prosperano, E [v'è] ogni sicurtà per quelli che dispettano Iddio, Nelle cui mani egli fa cadere [ciò che desiderano].
7 Kysy siis eläimiltä, ja he opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, ja he sanovat sinulle.
E in vero, domandane pur le bestie, ed esse tu [l]'insegneranno; E gli uccelli del cielo, ed essi te [lo] dichiareranno;
8 Taikka puhu maan kanssa, ja hän opettaa sinua; ja kalat meressä ilmoittavat sinulle.
Ovvero, ragiona[ne] con la terra, ed essa te [l]'insegnerà; I pesci del mare eziandio te [lo] racconteranno.
9 Kuka se on, joka ei kaikkia näitä tiedä, että Herran käsi on ne tehnyt?
Fra tutte queste [creature], Quale [è quella che] non sappia che la mano del Signore fa questo?
10 Että hänen kädessänsä on kaikkein elävien sielu, ja kunkin lihan henki?
Nella cui mano [è] l'anima d'ogni [uomo] vivente, E lo spirito d'ogni carne umana.
11 Eikö korva koettele puhetta, ja suu maista ruokaa?
L'orecchio non prova egli le parole, Come il palato assapora le vivande?
12 Vanhoilla on taito, ja pitkä-ijällisillä ymmärrys.
Ne' vecchi [è] la sapienza, E nella grande età [è] la prudenza.
13 Hänen tykönänsä on taito ja voima; hänen on neuvo ja ymmärrys.
Appo lui [è] la sapienza e la forza; A lui [appartiene] il consiglio e l'intelligenza.
14 Katso, koska hän kukistaa, niin ei auta rakentamaan: koska hän jonkun salpaa, niin ei kenkään taida avata.
Ecco, [se] egli ruina, [la cosa] non può esser riedificata; [Se] serra alcuno, non gli può essere aperto.
15 Katso, koska hän pidättää veden, niin kaikki kuivettuu, ja koska hän laskee, niin se kääntää maan.
Ecco, [se] egli rattiene le acque, elle si seccano; E [se] le lascia scorrere, rivoltano la terra sottosopra.
16 Hän on vahva Ja pysyväinen: hänen on se joka eksyy, ja se joka eksyttää.
Appo lui [è] forza e ragione; A lui [appartiene] chi erra, e chi fa errare.
17 Hän johdattaa kavalat niinkuin saaliin, ja saattaa tuomarit tyhmäksi.
Egli ne mena i consiglieri spogliati, E fa impazzare i giudici.
18 Hän päästää kuningasten siteet, ja vyöttää heidän kupeensa.
Egli scioglie il legame dei re, E stringe la cinghia sopra i lor [propri] lombi.
19 Papit vie hän niinkuin saaliin, ja väkevät kukistaa.
Egli ne mena i rettori spogliati, E sovverte i possenti.
20 Hän vääntää pois totisten huulet, vanhain toimen ottaa hän pois.
Egli toglie la favella agli eloquenti, E leva il senno a' vecchi.
21 Hän kaataa ylönkatseen päämiesten päälle, ja voimallisten väkevyyden hajoittaa.
Egli spande lo sprezzo sopra i nobili, E rallenta la cintura de' possenti.
22 Hän ilmoittaa pimiät perustukset, ja kuoleman varjon saattaa hän valkeuteen.
Egli rivela le cose profonde, [traendole] fuor delle tenebre; E mette fuori alla luce l'ombra della morte.
23 Hän saattaa kansat suureksi, ja taas hukuttaa heidät; hän levittää kansan, ja taas vie pois heidät.
Egli accresce le nazioni, ed [altesì] le distrugge; Egli sparge le genti, ed [altresì] le riduce insieme.
24 Hän ottaa pois maan kansan ruhtinasten sydämet, ja eksyttää heitä korvessa, jossa ei tietä ole.
Egli toglie il senno a' capi de' popoli della terra, E li fa andar vagando per luoghi deserti, [ove] non [ha] via alcuna.
25 Ja he koperoitsevat pimeydessä ilman valkeutta; ja hän eksyttää heitä kuin juopuneita.
Vanno a tentone per le tenebre, senza luce alcuna: Ed egli li fa andare errando come un uomo ebbro.