< Hoosean 14 >
1 Käänny, Israel, Herran sinun Jumalas tykö; sillä sinä olet langennut sinun pahain tekois tähden.
Isala: ili dunu! Dilia Hina Godema bu sinidigima! Dilia da wadela: le hamoiba: le, didigabone dafai dagoi.
2 Ottakaat teillenne nämät sanat, ja kääntykäät Herran tykö, ja sanokaat hänelle: Anna meille kaikki synnit anteeksi, ja tee meille hyvin, niin me uhraamme sinulle meidän huultemme mullit.
Hina Godema sinidigima! Amola amo sia: ne gadosa gobele iasu defele Ema ima, amane, “Ninia wadela: i hou huluane gogolema: ne olofoma amola ninia sia: ne gadosu nabima! Amalu ninia ilegele sia: i defele, ninia da Dima nodomu.
3 Ei Assur meitä auta, emme myös tahdo enään astua orhitten päälle, emmekä sano enään meidän käsialallemme: Te olette meidän jumalamme; sillä sinun tykönäs löytää orpo armon.
Asilia da nini gaga: mu hame dawa: , amola gegesu hosi da nini gaga: mu gogolesa. Ninia bu ninia loboga hamoi ogogosu ‘gode’ ilima ‘Godedafa’ dio hame asulimu. Hina Gode! Di da dunu amo da fidisu dunu eno hame gala, ilima gogolema: ne olofosu imunusa: dawa:”
4 Niin minä taas olen parantava heidän erhetyksensä, mielelläni minä heitä rakastan; sillä minun vihani on käännetty heistä pois.
Hina Gode da amane sia: sa, “Na da Na fi dunu Nama bu hiougia guda: mu. Na da Na dogo huluane amoga ilima asigimu. Na da ilima bu hame ougimu.
5 Minä tahdon Israelille olla niinkuin kaste, että hän kukoistaa niinkuin kukkanen, ja hänen juurensa leviävät niinkuin Libanon.
Na da gibu amo da hafoga: i soge fidibi defele, Na fi dunu fidimu. Ilia da mosoi agoane sogea falegalesimu. Ilia da Lebanone ifa defele, ifa difi modosa: i agoane ba: mu.
6 Hänen oksansa pitää hajooman, että hän itse olis ihanainen niinkuin öljypuu, ja hänen pitää hajuaman niinkuin Libanon.
Ilia da gaheabolo lula heda: su defele, gaheabolo esalusu ba: mu. Amola ilia da olife ifa defele, nina: hamoi dagoi ba: mu. Ilia da Lebanone dolo ifa defele, gabusiga: noga: i nabimu.
7 Ja heidän pitää taas istuman hänen varjonsa alla, ja jyvistä itsensä ravitseman, ja kukoistuman niinkuin viinapuu. Ja hänen muistonsa pitää niinkuin Libanonin viina oleman.
Ilia da bu Na Gaga: su hou amoha esalumu. Ilia da ifabi noga: idafa defele, noga: le heda: mu. Ilia da waini sagai defele, fage bagohame legemu. Dunu da Lebanone waini hano amoma nodosa, amo defele fifi asi gala da Na fi dunuma nodomu.
8 Ephraim (sanokaan): Mitä minun on enää epäjumalain kanssa? Minä tahdon häntä kuulla ja katsoa; minä tahdon olla niinkuin viheriäinen honka; minussa pitää sinun hedelmäs löydettämän.
Isala: ili dunu da bu loboga hamoi ogogosu ‘gode’ ilima hame dawa: mu. Na da dialui ifa defele, ili ougigala: mu. Na da ilia hahawane dogolegele hou huluane ea bai gala.”
9 Kuka on viisas, että hän näitä ymmärtäis? Ja ymmärtäväinen, joka näitä huomaitsis? Sillä Herran tiet ovat oikiat, ja vanhurskaat vaeltavat niillä, mutta ylitsekäymärit niissä lankeevat.
Bagade dawa: su dunu da amo dedena sa: i sia: noga: le dawa: mu da defea. Amola ilia da amo sia: ilia dogo ganodini ligisimu da defea. Hina Gode Ea hou huluane da moloidafa. Amola moloi dunu da amoga fa: no bobogebeba: le, esalusu ba: lala. Be wadela: i hamosu dunu da Gode Ea hou higabeba: le, didigabone dafasa. Sia: ama dagoi