< Hoosean 1 >

1 Tämä on Herran sana, joka tapahtui Hosealle, Beerin pojalle, Ussian, Jotamin, Ahaksen, Hiskian, Juudan kuningasten ajalla, ja Jerobeamin Joaksen pojan, Israelin kuninkaan ajalla.
Wach Jehova Nyasaye mane obiro ne Hosea wuod Beeri e ndalo loch Uzia, gi Jotham gi Ahaz kod Hezekia, ruodhi mag Juda, e ndalo loch Jeroboam wuod Jehoash ruodh Israel.
2 Kuin Herra rupesi ensisti Hosean kautta puhumaan, sanoi Herra Hosealle: Mene, ota portto aviokses, ja porton lapset; sillä maakunta karkaa pois Herralta huoruuteen.
Kane Jehova Nyasaye ochako miyo Hosea wachne monego owachi, Jehova Nyasaye nowachone niya, “Dhiyo ikend dhako ma jachode kendo inywol kode nyithindo mag dwanyruokne, nikech piny oseketho kotimo richo mar chode marachie moloyo mi giseweyo Jehova Nyasaye.”
3 Ja hän meni ja otti Gomerin, Diblaimin tyttären, joka tuli raskaaksi, ja synnytti hänelle pojan.
Omiyo Hosea nodhi mokendo Gomer nyar Diblaim, mine omako ich monywolone wuowi.
4 Ja Herra sanoi hänelle: Nimitä häntä Jisreeliksi; sillä vielä on vähän aikaa, ja minä tahdon etsiä veren viat Jisreelissä, Jehun huoneen päälle, ja lopettaa Israelin huoneen valtakunnan.
Eka Jehova Nyasaye nowachone Hosea niya, “Chak nyathi nying ni Jezreel nikech achiegni kumo dhood Jehu kuom nek mane otimore Jezreel kendo adhi tieko pinyruoth mar Israel.
5 Ja siihen aikaan pitää tapahtuman, että minä tahdon rikkoa Israelin joutsen Jisreelin laaksossa.
E odiechiengno abiro ketho atungʼ mar pinyruodh Israel e Holo mar Jezreel.”
6 Ja hän taas tuli raskaaksi ja synnytti tyttären. Ja hän sanoi hänelle: Nimitä se Loryhhamaksi; sillä en minä enää armahda Israelin huonetta, mutta tahdon heidät peräti heittää pois.
Gomer ne omako ich kendo mi onywolo nyathi ma nyako. Eka Jehova Nyasaye nowachone Hosea niya, “Luonge ni Lo-Ruhama nimar ok abi achak anyis hera ni dhood Israel kata mana ngʼwononegi.
7 Juudan huonetta tahdon minä kuitenkin armahtaa, ja auttaa heitä Herran, heidän Jumalansa kautta; ja en minä tahdo heitä auttaa joutsella, miekalla, sodalla, oriilla taikka ratsasmiehillä.
Kata kamano, abiro nyiso herana ne dhood Juda kendo abiro resogi to ok abi resogi gi atungʼ, kata ligangla kata gige lweny kata gi farese kata gi jomoidho farese, to an Jehova Nyasaye ma Nyasachgi ema anaresgi.”
8 Ja kuin hän oli Loryhhaman vieroittanut, niin hän taas siitti ja synnytti pojan.
Bangʼ kane Gomer oseweyo dhodho Lo-Ruhama, nonywolo nyathi machielo ma wuowi.
9 Ja hän sanoi: Nimitä häntä Loammiksi; sillä ette ole minun kansani, niin en minäkään ole teidän.
Eka Jehova Nyasaye nowacho niya, “Luonge ni Lo-Ami nimar ok un joga, An bende ok An Nyasachu.
10 Mutta Israelin lasten luku pitää oleman niinkuin meren hiekka, jota ei mitata eikä luettaa taideta; ja pitää tapahtuman, että siinä paikassa, missä heille sanottiin: Ette ole minun kansani, pitää heille sanottaman: Te elävän Jumalan lapset.
“To kata obedo kamano, jo-Israel nobed mathoth ka kwoyo manie dho nam ma ok nyal pim kata kwano. Kama ne owachnegi ni, ‘Ok un joga,’ ibiro luongogi ni ‘yawuot Nyasaye mangima.’
11 Sillä Juudan lapset ja Israelin lapset pitää kokoontuman ja pitämän heitänsä yhden pään alla, ja menemän ylös pois maasta; sillä Jisreelin päivä pitää suuri oleman.
Jo-Juda gi jo-Israel nochak riwre kendo giniyier jatelo achiel kendo giniwuogi ka gia e pinje mane ginie wasumbini nimar odiechiengʼ mar Jezreel nobed maduongʼ miwuoro.”

< Hoosean 1 >