Esran 4
1 Mutta kuin Juudan ja Ben-Jaminin vihamiehet kuulivat, että ne, jotka vankeudesta olivat lähteneet, rakensivat Herralle Israelin Jumalalle templiä;
Ka wasik Juda gi Benjamin nowinjo ni joma notwe ne gero hekalu ne Jehova Nyasaye, ma Nyasach Israel,
2 Tulivat he Serubbabelin ja isäin päämiesten tykö ja sanoivat heille: me rakennamme teidän kanssanne; sillä me etsimme teidän Jumalaanne niinkuin tekin, ja emme ole sitte uhranneet kuin Asserhaddon Assurin kuningas meidät tänne vei.
negibiro ir Zerubabel to gi jotend anywola mi giwacho niya, “We wakonyu gedo nikech Nyasachuno ema wan bende wasebedo ka wachiwone misango nyaka aa kinde Esarhadon ruodh Asuria, mane okelowa kae.”
3 Mutta Serubbabel ja Jesua ja muut Israelin isäin päämiehet vastasivat: ei sovi teidän ja meidän rakentaa meidän Jumalallemme huonetta; mutta me rakennamme yksin Herralle Israelin Jumalalle huoneen, niinkuin Kores Persian kuningas meitä käski.
To Zerubabel, Jeshua kod jotend anywola duto mag Israel nodwokogi niya, “Ok un e achiel kodwa e gero hekalu ne Nyasachwa. Wan kendwa wabiro gedo ne Jehova Nyasaye, ma Nyasach Israel, mana kaka Ruoth Sairas, ma ruodh Pasia, nochikowa.”
4 Niin sen maakunnan väki heikensi Juudan kansan kädet ja peljätti rakentamasta,
Eka joma ni machiegni kodgi nowuok mondo onyos chuny jo-Juda kendo gibed maluor mar dhi nyime gi gedo.
5 Ja palkkasivat neuvonantajia heitä vastaan, estämään heidän neuvoansa, niinkauvan kuin Kores Persian kuningas eli, Dariuksen Persian kuninkaan valtakuntaan asti.
Negikawo jongʼad rieko michulo mondo okwedgi kendo orund chenro mag-gi e ndalono duto mar loch Sairas ruodh Pasia kendo nyaka ndalo loch mar Darius ruodh Pasia.
6 Mutta kuin Ahasverus tuli kuninkaaksi, hänen valtakuntansa alussa, kirjoittivat he kanteen Juudan ja Jerusalemin asujamia vastaan.
E chakruok mar loch Sakses, ne gidonjone jo-Juda kod jo-Jerusalem.
7 Ja Artahsastan aikana kirjoitti Bislam, Mitridat, Tabeel ja muut heidän seurastansa Artahsastalle Persian kuninkaalle. Ja kirja oli kirjoitettu Syrian kielellä ja tulkittu Syrian kielellä.
To e ndalo mag Artaksases ruodh Pasia, Bishlam, Mithredath, Tabel kod joge mamoko moriwore godo ne ondiko baruwa ne Artaksases. Baruwani nondiki e kit ndiko mar jo-Aram kendo gi dho jo-Aram.
8 Rehum kansleri ja Simsai kirjoittaja kirjoittivat kirjan Jerusalemia vastaan kuningas Artahsastalle näin:
Rehum ma jatend lweny kod Shimshai ma jagoro nondiko baruwa marach kuom Jerusalem ne Artaksases ma ruoth kama:
9 Rehum kansleri ja Simsai kirjoittaja, ja muut heidän kanssaveljensä Dinasta, Apharsakista ja Tarpelasta, Persiasta, Arakasta, Babelista, Susanista, Dehasta ja Elamista,
Rehum ma jatend lweny kod Shimshai ma jagoro, kanyakla gi jogo mamoko mane gitiyogo, ma gin jongʼad bura kod jotelo motelone joma oa Tripolis, Pasia, Erek, Babulon kod jo-Elam moa Susa,
10 Ja muut kansat, jotka suuri ja kuuluisa Asnappar toi tänne, ja pani heidät asumaan Samarian kaupunkeihin, ja ne muut toisella puolen virtaa, sillä ajalla.
gi joma moko mane Ashurbanipal, ngʼatno maduongʼ kendo moluor noriembo, mi omiyogi kar dak e dala maduongʼ mar Samaria kod kamachielo machiegni gi loka Aora Yufrate.
11 Ja kirja, jonka he lähettivät kuningas Artahsastalle, oli näin kirjoitettu: palvelias, miehet, jotka asuvat toisella puolella virtaa, jotka siihen aikaan olivat.
Ma e baruwa machalo gi baruwa mane giorone. Ne Ruoth Artaksases. Koa kuom jotichgi modak loka Yufrate.
12 Se olkoon kuninkaalle tiettävä, että Juudalaiset, jotka sinun tyköäs tulivat meidän tykömme Jerusalemiin, rakentavat kapinallista ja pahaa kaupunkia, ja ovat perustaneet ja korottaneet muurit.
Ruoth nyaka ngʼeni, jo-Yahudi mane obiro irwa koa iri osedhi Jerusalem kendo gisechako gero dala maduongʼ mane ongʼanyo kendo ma timbene mono. Gisechako gero ohinga mane osemukore kendo to bende giloso mise mage.
13 Niin olkoon nyt kuninkaalle tiettävä, että jos se kaupunki rakennetaan ja muurit perustetaan, niin ei he sinulle anna tullia, veroa ja ajastaikaista ulostekoa; ja sinä vahingoitset kuningasten veron.
Kuom mano, ruoth onego ngʼe ni ka dala maduongʼni oger kendo ohinga mage ochung kendo, to onge osuru mibiro chul, kata chiwo kod chudo moro amora kendo pesa ma joka ruoth yudo ok nogol.
14 Nyt siis, että meillä on ravinto kuninkaan huoneesta, ei sovi meidän nähdä kuninkaan ylönkatsetta; sentähden olemme me lähteneet matkaan, ilmoittamaan sitä kuninkaalle,
Nimar wan e bwo chik mar kar dak ruoth kendo ok en gima ber mondo wane ka ruoth ichayo, waoro wachni mondo onyis ruoth,
15 Ettäs etsisit isäis aikakirjoista, ja sinä löydät niistä ja saat tietää tämän olevan kapinallisen ja vahingollisen kaupungin kuninkaille ja maakunnille, joka saatti jo vanhasta muutkin luopumaan; jonkatähden myös tämä kaupunki on autioksi tehty.
mondo omany kuonde mokanie gik machon mag ruodhi miluwo bangʼ-gi. E ndiko machon mokan ibiro yudo ni dala maduongʼni en dala maduongʼ mangʼanyo, ma thago ruodhi kod gwenge, ma en kar ngʼanyo chakre chon. Mano emomiyo dala maduongʼni nokethi.
16 Sentähden me annamme kuninkaan tietää, että jos tämä kaupunki rakennetaan ja muurit tehdään, niin et sinä toista puolta virtaa saa pitää.
Wanyiso ruoth ni ka dala maduongʼni oger kendo ohingage ochungi, to onge gima ibiro dongʼ godo e loka mar Aora Yufrate.
17 Niin kuningas lähetti vastauksen Rehumille kanslerille ja Simsaille kirjoittajalle, ja muille heidän kanssaveljillensä, jotka Samariassa asuivat, ja muille, jotka toisella puolella virtaa olivat: rauhaa tällä ajalla!
Ruoth nooro dwoko kama: Ne Rehum jatend lweny, Shimshai jagoro kod jogi mamoko ma utiyogo kanyakla modak Samaria gi kuonde mopogore e loka mar Aora Yufrate. Amosou.
18 Lähetyskirja, jonka te meidän tykömme lähetitte, on luettu julkisesti minun edessäni.
Baruwa mane ioronwa osesomnwa kendo oloki e nyima.
19 Ja on minulta käsketty etsittää, ja on löydetty sen kaupungin jo vanhaan nousseen kuninkaita vastaan, ja luopuneen, niin että kapina on siinä noussut.
Ne achiwo chik kendo nonro notim, kendo noyud ni dala maduongʼni nigi sigana mabor mar ngʼanyone ruodhi kendo en kar wich teko kod wacho weche mag wich teko.
20 Ja että Jerusalemissa ovat olleet väkevät kuninkaat ja vallinneet kaikki toisella puolella virtaa, ja heille on annettu tulli, vero ja ajastaikainen ulosteko.
Jerusalem osebedo gi ruodhi maroteke ka girito piny Yufrate duto, kendo osuru, chiwo ma ruoth ketone joma otelone, kod chudo moro amora mag gik miloko nochulgi.
21 Tehkäät siis tämän käskyn jälkeen: estäkäät niitä miehiä rakentamasta kaupunkia, siihenasti kuin minä annan käskyn.
Koro chiw chik ne jogi mondo giwe tich, mondo omi dala maduongʼni kik ger kendo nyaka an ema achiw chik.
22 Niin karttakaat teitänne erehdyksestä tässä asiassa. Miksi semmoinen turmelus pitäis valtaa saaman kuninkaille vahingoksi?
Bed motangʼ mondo kik ijwangʼ wachni. Angʼo momiyo wach manyalo kelo hinyruok nyaa, mi lochwa kethre?
23 Kuin kuningas Artahsastan kirja luettiin Rehumin, Simsain kirjoittajan ja heidän kanssaveljeinsä edessä, menivät he kiiruusti Jerusalemiin Juudalaisten tykö ja estivät heidät käsivarrella ja väkevyydellä.
Mapiyo nono bangʼ ka baruwa machal gi mane oor ne Ruoth Artaksases nosesom ne Rehum kod Shimshai ma jagoro gi joma gitiyogo kanyakla, negidhi mana gisano Jerusalem ir jo-Yahudi kendo ne gichunogi mondo giwe tich.
24 Silloin lakattiin Jumalan huoneen työstä Jerusalemissa, niin että se jäi Dariuksen Persian kuninkaan toiseen vuoteen asti.
Omiyo tich mane ni e od Nyasaye man Jerusalem nochungʼ nyaka e higa mar ariyo mar loch Darius ruodh Pasia.
