Teot 5
1 Mutta mies, Ananias nimeltä, emäntänsä Saphiran kanssa myi tavaransa,
But a certain man named Ananias, with Saphira his wife, sold a piece of land,
2 Ja kätki jotain hinnasta emäntänsä tieten, ja toi osan edes ja pani apostolitten jalkain eteen.
And by fraud kept back part of the price of the land, his wife being privy thereunto: and bringing a certain part of it, laid it at the feet of the apostles.
3 Niin Pietari sanoi: Ananias, miksi saatana täytti sinun sydämes Pyhän Hengen edessä valhettelemaan, että jotakin pellon hinnasta kätkit?
But Peter said: Ananias, why hath Satan tempted thy heart, that thou shouldst lie to the Holy Ghost, and by fraud keep part of the price of the land?
4 Etkös olisi saanut sitä pitää, kuin se sinulla oli, ja se myytykin oli sinun hallussas? miksis senkaltaista olet sydämees päästänyt? Et sinä ole ihmisten, vaan Jumalan edessä valehdellut.
Whilst it remained, did it not remain to thee? and after it was sold, was it not in thy power? Why hast thou conceived this thing in thy heart? Thou hast not lied to men, but to God.
5 Kuin Ananias nämät sanat kuuli, lankesi hän maahan ja antoi henkensä. Ja suuri pelko tuli kaikkein niiden päälle, jotka tämän kuulivat.
And Ananias hearing these words, fell down, and gave up the ghost. And there came great fear upon all that heard it.
6 Niin nuoret miehet nousivat ja korjasivat hänen, veivät pois ja hautasivat hänen.
And the young men rising up, removed him, and carrying him out, buried him.
7 Mutta tapahtui liki kolmen hetken perästä, että myös hänen emäntänsä tuli sisälle eikä tietänyt, mitä tapahtunut oli.
And it was about the space of three hours after, when his wife, not knowing what had happened, came in.
8 Niin Pietari vastasi häntä: sanos minulle: oletteko sen pellon siihen hintaan myyneet? mutta hän sanoi: olemme niinkin siihen hintaan.
And Peter said to her: Tell me, woman, whether you sold the land for so much? And she said: Yea, for so much.
9 Sanoi Pietari hänelle: miksi te olette mielistyneet keskenänne Herran Henkeä kiusaamaan? Katso, niiden jalat, jotka sinun miehes hautasivat, ovat oven edessä ja vievät pois sinun.
And Peter said unto her: Why have you agreed together to tempt the Spirit of the Lord? Behold the feet of them who have buried thy husband are at the door, and they shall carry thee out.
10 Ja hän kohta lankesi maahan hänen jalkainsa eteen ja antoi henkensä. Niin nuoret miehet tulivat sisälle ja löysivät hänen kuolleena, ja he veivät hänen ulos ja hautasivat miehensä tykö.
Immediately she fell down before his feet, and gave up the ghost. And the young men coming in, found her dead: and carried her out, and buried her by her husband.
11 Ja suuri pelko tuli koko seurakunnalle ja kaikille niille, jotka tämän kuulivat.
And there came great fear upon the whole church, and upon all that heard these things.
12 Ja apostolitten kätten kautta tehtiin monta merkkiä ja ihmettä kansan seassa. Ja olivat kaikki yksimielisesti Salomon esihuoneessa.
And by the hands of the apostles were many signs and wonders wrought among the people. And they were all with one accord in Solomon’s porch.
13 Mutta ei niistä muista uskaltanut yksikään itsiänsä antaa heidän sekaansa; vaan kansa piti paljon heistä.
But of the rest no man durst join himself unto them; but the people magnified them.
14 Ja joukko paljon eneni miehistä ja vaimoista, jotka Herran päälle uskoivat:
And the multitude of men and women who believed in the Lord, was more increased:
15 Niin että he kantoivat sairaita kaduille ja panivat niitä vuoteille ja paareille, että Pietarin tullessa ainoasti hänen varjonsa jonkun heistä olis varjonnut.
Insomuch that they brought forth the sick into the streets, and laid them on beds and couches, that when Peter came, his shadow at the least, might overshadow any of them, and they might be delivered from their infirmities.
16 Ja tuli myös suuri joukko kokoon lähimmäisistä kaupungeista Jerusalemiin, ja toviat sairaita ja saastaisilta hengiltä vaivatuita, jotka kaikki parannettiin.
And there came also together to Jerusalem a multitude out of the neighboring cities, bringing sick persons, and such as were troubled with unclean spirits; who were all healed.
17 Niin nousi ylimmäinen pappi, ja kaikki, jotka hänen kanssansa olivat, Saddukealaisten lahko, ja olivat täynnänsä kiivautta,
Then the high priest rising up, and all they that were with him, (which is the heresy of the Sadducees, ) were filled with envy.
18 Ja paiskasivat kätensä apostolitten päälle ja panivat heidät yhteiseen vankihuoneesen.
And they laid hands on the apostles, and put them in the common prison.
19 Mutta Herran enkeli avasi yöllä tornin oven, ja vei heidät sieltä ulos ja sanoi:
But an angel of the Lord by night opening the doors of the prison, and leading them out, said:
20 Menkäät, seisokaat ja puhukaat templissä kansalle kaikki tämän elämän sanat.
Go, and standing speak in the temple to the people all the words of this life.
21 Mutta kuin he sen kuulivat, menivät he varhain aamulla templiin ja opettivat. Niin ylimmäinen pappi tuli, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, kutsuivat raadin kokoon ja kaikki Israelin lasten vanhimmat, ja lähettivät vankihuoneesen heitä noutamaan.
Who having heard this, early in the morning, entered into the temple, and taught. And the high priest coming, and they that were with him, called together the council, and all the ancients of the children of Israel; and they sent to the prison to have them brought.
22 Kuin palveliat menivät, eikä heitä tornista löytäneet, niin he palasivat ja ilmoittivat,
But when the ministers came, and opening the prison, found them not there, they returned and told,
23 Sanoen: tornin me tosin löysimme kyllä visusti suljetuksi ja vartiat ulkona oven edessä seisovan; mutta kuin me sen avasimme, emme ketään sieltä löytäneet.
Saying: The prison indeed we found shut with all diligence, and the keepers standing before the doors; but opening it, we found no man within.
24 Kuin ylimmäinen pappi ja templin esimies ja pappein päämiehet nämät kuulivat, epäilivät he heistä, miksi se viimeinkin tulis.
Now when the officer of the temple and the chief priests heard these words, they were in doubt concerning them, what would come to pass.
25 Niin tuli yksi ja ilmoitti heille, sanoen: katso, ne miehet, jotka te torniin panitte, ovat templissa ja seisovat opettamassa kansaa.
But one came and told them: Behold, the men whom you put in prison are in the temple standing, and teaching the people.
26 Niin esimies meni palvelijoinensa ja toi heidät suosiolla sieltä (sillä he pelkäsivät kansan heitä kivittävän).
Then went the officer with the ministers, and brought them without violence; for they feared the people, lest they should be stoned.
27 Ja kuin he toivat heidät, asettivat he heidät raadin eteen. Ja ylimmäinen pappi kysyi heiltä,
And when they had brought them, they set them before the council. And the high priest asked them,
28 Sanoen: emmekö ole kovasti teitä kieltäneet puhumasta kansalle tähän nimeen? Ja katso, te olette Jerusalemin täyttäneet teidän opetuksellanne, ja tahdotte tämän ihmisen veren vetää meidän päällemme.
Saying: Commanding we commanded you, that you should not teach in this name; and behold, you have filled Jerusalem with your doctrine, and you have a mind to bring the blood of this man upon us.
29 Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: enempi tulee kuulla Jumalaa kuin Ihmisiä.
But Peter and the apostles answering, said: We ought to obey God, rather than men.
30 Meidän isäimme Jumala herätti Jesuksen, jonka te tapoitte ja ripustitte puuhun.
The God of our fathers hath raised up Jesus, whom you put to death, hanging him upon a tree.
31 Sen on Jumala korottanut oikialle kädellensä Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntein anteeksi antamusta.
Him hath God exalted with his right hand, to be Prince and Saviour, to give repentance to Israel, and remission of sins.
32 Ja me olemme näiden sanain todistajat, ja myös Pyhä Henki, jonka Jumala on niille antanut, jotka häntä kuulevat.
And we are witnesses of these things and the Holy Ghost, whom God hath given to all that obey him.
33 Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se lävitse heidän sydämensä, ja he pitivät neuvoa tappaaksensa heitä.
When they had heard these things, they were cut to the heart, and they thought to put them to death.
34 Niin nousi raadista yksi Pharisealainen, nimeltä Gamaliel, lainopettaja, josta kaikki kansa paljon piti: se käsi apostoleita pikimältänsä viedä ulos,
But one in the council rising up, a Pharisee, named Gamaliel, a doctor of the law, respected by all the people, commanded the men to be put forth a little while.
35 Ja sanoi heille: Israelin miehet! kavahtakaat itseänne, mitä te mielitte tehdä näille miehille.
And he said to them: Ye men of Israel, take heed to yourselves what you intend to do, as touching these men.
36 Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas ja sanoi itsensä joksikin, niin hänen tykönsä tuli lähes neljäsataa miestä: joka sitte tapettiin ja kaikki, jotka häneen mielistyivät, ne hajoitettiin ja hävitettiin.
For before these days rose up Theodas, affirming himself to be somebody, to whom a number of men, about four hundred, joined themselves: who was slain; and all that believed him were scattered, and brought to nothing.
37 Tämän jälkeen nousi Juudas Galileasta veronlaskemisen päivinä ja käänsi paljon kansaa jälkeensä; hän myös hukkui ja kaikki, jotka häneen mielistyivät, hajoitettiin.
After this man, rose up Judas of Galilee, in the days of the enrolling, and drew away the people after him: he also perished; and all, even as many as consented to him, were dispersed.
38 Ja nyt sanon minä teille: lakatkaat näistä miehistä ja sallikaat heidän olla; sillä jos tämä neuvo eli teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukee;
And now, therefore, I say to you, refrain from these men, and let them alone; for if this council or this work be of men, it will come to nought;
39 Vaan jos se on Jumalalta, niin ette voi sitä tyhjäksi tehdä, ettette myös löydettäisi sotineen jumalaa vastaan.
But if it be of God, you cannot overthrow it, lest perhaps you be found even to fight against God. And they consented to him.
40 Niin kaikki mielistyivät hänen neuvoonsa; ja kuin he apostolit sisälle kutsuivat, niin he hosuivat heitä ja kielsivät heitä Jesuksen nimeen puhumasta, ja päästivät heidät menemään.
And calling in the apostles, after they had scourged them, they charged them that they should not speak at all in the name of Jesus; and they dismissed them.
41 Niin he menivät pois raadin edestä, iloiten että he olivat mahdolliset pilkkaa kärsimään hänen nimensä tähden,
And they indeed went from the presence of the council, rejoicing that they were accounted worthy to suffer reproach for the name of Jesus.
42 Ja ei lakanneet joka päivä templissä ja joka huoneessa opettamasta ja saarnaamasta evankeliumia Jesuksesta Kristuksesta.
And every day they ceased not in the temple, and from house to house, to teach and preach Christ Jesus.
