Teot 5
1 Mutta mies, Ananias nimeltä, emäntänsä Saphiran kanssa myi tavaransa,
La nii kange wi Anatiya wice safiratu, cin miyem take ciyeu.
2 Ja kätki jotain hinnasta emäntänsä tieten, ja toi osan edes ja pani apostolitten jalkain eteen.
ananiya yurangum kangem wi mor kyemer takero (La kin nyom ka wicek) La ci bou ki tangnim kyemembo kabum nob tomangebo nen.
3 Niin Pietari sanoi: Ananias, miksi saatana täytti sinun sydämes Pyhän Hengen edessä valhettelemaan, että jotakin pellon hinnasta kätkit?
La bitrus yi ki “Ananiya ye bwi mwa dob bwekelkele dou ner mwere na cer yuwa tangbek kwama nen cuerke na tam tangim kyemer takero.
4 Etkös olisi saanut sitä pitää, kuin se sinulla oli, ja se myytykin oli sinun hallussas? miksis senkaltaista olet sydämees päästänyt? Et sinä ole ihmisten, vaan Jumalan edessä valehdellut.
Na miyebeu, kebo na mwe, la miyemmeu bikwankero kebo na mweka? we nii coo dokti nangen do wo mor neere mweu? mwa cuerbo nob nen cuerke mwa cuerum ki kwama.
5 Kuin Ananias nämät sanat kuuli, lankesi hän maahan ja antoi henkensä. Ja suuri pelko tuli kaikkein niiden päälle, jotka tämän kuulivat.
Ki nuwa ka kere kowo Ananiya yari la bwiyam, la taito dur tam nubo wo nuwau gwam.
6 Niin nuoret miehet nousivat ja korjasivat hänen, veivät pois ja hautasivat hänen.
Bibweyile kange bou tum co chom cinen bwiceu ki lalang ya cin furum cho.
7 Mutta tapahtui liki kolmen hetken perästä, että myös hänen emäntänsä tuli sisälle eikä tietänyt, mitä tapahtunut oli.
Kambo kang kenero ta'areri wicen dou nyombo dike yaken tiyeu.
8 Niin Pietari vastasi häntä: sanos minulle: oletteko sen pellon siihen hintaan myyneet? mutta hän sanoi: olemme niinkin siihen hintaan.
La Bitrus yii co “yii ye kenoka miye takeu nan nyo cen”. La chon toki ong na nyo ce”.
9 Sanoi Pietari hänelle: miksi te olette mielistyneet keskenänne Herran Henkeä kiusaamaan? Katso, niiden jalat, jotka sinun miehes hautasivat, ovat oven edessä ja vievät pois sinun.
La Bitrus yii cho, la manyi ka ciyam wari na kom cuwa yuwa tangbek Teluwe? To nani nubek kowo ya fuer bwemeu wo nyilo la na tuken nen kale.
10 Ja hän kohta lankesi maahan hänen jalkainsa eteen ja antoi henkensä. Niin nuoret miehet tulivat sisälle ja löysivät hänen kuolleena, ja he veivät hänen ulos ja hautasivat miehensä tykö.
Danjang chon yar ti na cek chon bwiyam. Kambo bibei bayilobeu douweri bocifiya chon bwiyam, la cin tu cho ci cerken ciko kale cifuerti cho cunga bwece ko nen.
11 Ja suuri pelko tuli koko seurakunnalle ja kaikille niille, jotka tämän kuulivat.
Taito dur bou kuu kwama nen kange dor nubero gwam wo nuwa dike wo gwameu.
12 Ja apostolitten kätten kautta tehtiin monta merkkiä ja ihmettä kansan seassa. Ja olivat kaikki yksimielisesti Salomon esihuoneessa.
nangen yiromer kange diker nyumankaro ducce matiye mor nobe kange nob tomangek ci mwer kangum gwam bentilen colomoner.
13 Mutta ei niistä muista uskaltanut yksikään itsiänsä antaa heidän sekaansa; vaan kansa piti paljon heistä.
La kangem mani ki bikwan neerer do wo a mwer dorti kange ciye. La cin wi ki bwiyale foh ducce kabum nubem.
14 Ja joukko paljon eneni miehistä ja vaimoista, jotka Herran päälle uskoivat:
La nyeu, nubo buro ne bilenker yuktenti Teluwe nen, nubo kila-kila na barub kange natub.
15 Niin että he kantoivat sairaita kaduille ja panivat niitä vuoteille ja paareille, että Pietarin tullessa ainoasti hänen varjonsa jonkun heistä olis varjonnut.
La ci turang nubo nuwabo lumau, ci yaken cike kong nure ci yokenci dor kwangnir, kangembo biciri, worina Bitrus cuu tiri, wuloceu cuuti dor kangem.
16 Ja tuli myös suuri joukko kokoon lähimmäisistä kaupungeista Jerusalemiin, ja toviat sairaita ja saastaisilta hengiltä vaivatuita, jotka kaikki parannettiin.
Nubo ducce borangum ti ci nan lor kentangum wursalima la ci bou tiki nubo nuwa bo lumau, kange buro kelkelibo kwomci tiyeu. lan twam ci gwam.
17 Niin nousi ylimmäinen pappi, ja kaikki, jotka hänen kanssansa olivat, Saddukealaisten lahko, ja olivat täynnänsä kiivautta,
La nii wabe durko kwenu kange nubo wari kange ceu (nubo bwangten Sadukiyawa tiyeu) cin dimki kor ducce.
18 Ja paiskasivat kätensä apostolitten päälle ja panivat heidät yhteiseen vankihuoneesen.
Cin tabang nob tomangeu cin kuranken ci lo kuka.
19 Mutta Herran enkeli avasi yöllä tornin oven, ja vei heidät sieltä ulos ja sanoi:
Mor kumeu bwe tomange kwama wucakeu bou wumom nyiloni lo kukako. La cho kuci kale, lan toki.
20 Menkäät, seisokaat ja puhukaat templissä kansalle kaikki tämän elämän sanat.
Kom ya koti kabum nyilom ku wabe koyi nubo ker dumerowo.
21 Mutta kuin he sen kuulivat, menivät he varhain aamulla templiin ja opettivat. Niin ylimmäinen pappi tuli, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, kutsuivat raadin kokoon ja kaikki Israelin lasten vanhimmat, ja lähettivät vankihuoneesen heitä noutamaan.
kambo ci nuwa weri la cin cuu kuh wabe ki celka finik cima merangkati, la nii wabe durko kange nubo loceu cin bou bo cin cho yim kange nob dir loreb, kange nubo dur nubero Israilau, cin tuken ci fiye kuka
22 Kuin palveliat menivät, eikä heitä tornista löytäneet, niin he palasivat ja ilmoittivat,
La nob nangebbo ya lo kuka konen ci fiyabo nii.
23 Sanoen: tornin me tosin löysimme kyllä visusti suljetuksi ja vartiat ulkona oven edessä seisovan; mutta kuin me sen avasimme, emme ketään sieltä löytäneet.
nyon fiya lo kukako nungum nunge, nob chorkabo tirangum nyilok la wumi ri nya fiyabo nii mor,
24 Kuin ylimmäinen pappi ja templin esimies ja pappein päämiehet nämät kuulivat, epäilivät he heistä, miksi se viimeinkin tulis.
La nii dukro kuh wabeu kange nob wabebo durko nuwa ketito weu, la ner cero kwenum cin nyombo dike a bangum bwiko tiyeu. La ciki ye ba matiye.
25 Niin tuli yksi ja ilmoitti heille, sanoen: katso, ne miehet, jotka te torniin panitte, ovat templissa ja seisovat opettamassa kansaa.
La kange bou yici nubo buro ka kumeu tirangum kuh wabe merang nubo nenti.
26 Niin esimies meni palvelijoinensa ja toi heidät suosiolla sieltä (sillä he pelkäsivät kansan heitä kivittävän).
La nii dur ko kuwabeu ya kange nob nangeneb ceu yan bou ki ci. Kebo ki kwobkanka kati yilo nubo mobangci.
27 Ja kuin he toivat heidät, asettivat he heidät raadin eteen. Ja ylimmäinen pappi kysyi heiltä,
Kambo ci bou ki ciyeu cin nung ci kabum nob dir loreb, la nii wabe durko me ci ker.
28 Sanoen: emmekö ole kovasti teitä kieltäneet puhumasta kansalle tähän nimeen? Ja katso, te olette Jerusalemin täyttäneet teidän opetuksellanne, ja tahdotte tämän ihmisen veren vetää meidän päällemme.
Yii ci “Nya yi kombo ki kibikwan tak kom mare merangka mor denewo? la wo kom dim mor wursalima ki merangka kumek La kom doti na ko yo buyalenii wo na yiram dornyer”.
29 Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: enempi tulee kuulla Jumalaa kuin Ihmisiä.
La Bitrus kange tangnim nob tomangebo toki tam nyo ne kwama dur kebo nob.
30 Meidän isäimme Jumala herätti Jesuksen, jonka te tapoitte ja ripustitte puuhun.
Kwama teb nyebeu kung Yesu woro ka tualumeu ka kulken dor bwatiyer.
31 Sen on Jumala korottanut oikialle kädellensä Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntein anteeksi antamusta.
Kwama duktangka cho kange catiyere ce na yilam liya kange nii cerka na ne Israila yiloka kange tabkan bwirang kerer.
32 Ja me olemme näiden sanain todistajat, ja myös Pyhä Henki, jonka Jumala on niille antanut, jotka häntä kuulevat.
Nyeu nyon nob warkeb dike bwirangeu nyo yuwa tangbek kwama ko wo kwama ne nubo wo bwanten tiyeu, gwam.
33 Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se lävitse heidän sydämensä, ja he pitivät neuvoa tappaaksensa heitä.
Kambo nob dir lorebo nuwa we di nerciron kayam ki bichom, la cin do na ci twalangum bibei tomangeu.
34 Niin nousi raadista yksi Pharisealainen, nimeltä Gamaliel, lainopettaja, josta kaikki kansa paljon piti: se käsi apostoleita pikimältänsä viedä ulos,
La bafarice kange wi dendo Gamaniel nii merangka werfumer, wo nubo gwam necho durtiye, la chon kweni tok kero ki nyial a chokken bibei tomange kale biduwar bwiri.
35 Ja sanoi heille: Israelin miehet! kavahtakaat itseänne, mitä te mielitte tehdä näille miehille.
La chon yici kom nubo Israila ko to yora ki di keko cuiti na ko ma nubo buro neneu.
36 Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas ja sanoi itsensä joksikin, niin hänen tykönsä tuli lähes neljäsataa miestä: joka sitte tapettiin ja kaikki, jotka häneen mielistyivät, ne hajoitettiin ja hävitettiin.
ki kumeni wo Theudas kweni tii tu dorcero na kange diker nubo kwini kwob naar bwang cinenten la ci twalumchori nubo bwang cenententiyeu gwam cin yilam kange nii nuwa bo fulen ciyaer wi tak.
37 Tämän jälkeen nousi Juudas Galileasta veronlaskemisen päivinä ja käänsi paljon kansaa jälkeensä; hän myös hukkui ja kaikki, jotka häneen mielistyivät, hajoitettiin.
Na chori kange nii Galilee dendo Yahuda wo ki kumeni kiyeka bou bolang nubo ducce, cho keneu kayam nubo buro bwang cinen tentiyeu yilam.
38 Ja nyt sanon minä teille: lakatkaat näistä miehistä ja sallikaat heidän olla; sillä jos tämä neuvo eli teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukee;
Na wo ma yi komti ko dubang nubo buro, ko dob ciki kwaciye, na no yukan ciyero kange nangen ciyero na nubo ciyeri an kayam.
39 Vaan jos se on Jumalalta, niin ette voi sitä tyhjäksi tehdä, ettette myös löydettäisi sotineen jumalaa vastaan.
La na dike wuro na kwama ceri mani ka kangti kati yilo yilam ko ma kiye ti kange kwama. La cin ciya.
40 Niin kaikki mielistyivät hänen neuvoonsa; ja kuin he apostolit sisälle kutsuivat, niin he hosuivat heitä ja kielsivät heitä Jesuksen nimeen puhumasta, ja päästivät heidät menemään.
La cin cho nob tomangeu mor la ci buk ci la yici kero ki nyial a tok re ker ki den Yesu.
41 Niin he menivät pois raadin edestä, iloiten että he olivat mahdolliset pilkkaa kärsimään hänen nimensä tähden,
La cin cerum kabum nob dir lorembonen ci ti bilangi wori cin daten ci nuwa dotange ki ker denero.
42 Ja ei lakanneet joka päivä templissä ja joka huoneessa opettamasta ja saarnaamasta evankeliumia Jesuksesta Kristuksesta.
Bwiko nyeu citi yai kur waber kir-kir. Ci bwang ten ti luwe ci ne fulen ker kwamaro ti, La ci ma merangka ti ci kurong bowi citokti Yesu Cho Kritti.
