< Teot 2 >
1 Ja kuin viideskymmenes päivä täytettiin, olivat he kaikki yksimielisesti koossa.
Phenxeqosxe giya gallasay gakkida wode ammaniyaa asa ubbay issife issi bessan shiiqidi de7oosona.
2 Ja humaus tapahtui äkisti taivaasta, niinkuin suuri tuulispää olis tullut, ja täytti koko huoneen, kussa he olivat istumassa.
Qopponna wolqqaama goteda guummiya guunthay akeekonna saloppe yidi entti de7iya keethaa kumis.
3 Ja heille näkyivät viileskellyt kielet, niinkuin tuliset, ja istuivat kunkin heidän päällensä.
Qassi tama laco daaniya inxarssati enttaw benttishe, shaaketti shaaketti entta ubbaa bolla wodhdhidosona.
4 Ja he täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja rupesivat puhumaan muilla kielillä, senjälkeen kuin Henki antoi heidän puhua.
Entti ubbay Geeshsha Ayyaanan kumidi dumma dumma doonan odettana mela Geeshsha Ayyaanay entta dandda7isin haasaya doomidosona.
5 Niin Jerusalemissa asui Juudalaisia, Jumalaa pelkääväisiä miehiä, kaikkinaisesta kansasta, joka taivaan alla on.
He wode biitta ubbaafe yida Xoossaa yayyiya Ayhudeti Yerusalaamen de7oosona.
6 Ja kuin tämä ääni tapahtui, niin kokoontui suuri kansan paljous, ja hämmästyivät; sillä kukin kuuli niiden puhuvan omalla kielellänsä.
He guunthaa si7ida wode daro asay shiiqidosona. Ammaniya asay entta qaalan odettishin si7ida gisho,
7 Ja he tyhmistyivät kaikki ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä: katso, eikö nämät kaikki, jotka puhuvat, ole Galilealaiset?
malaalettidi, “Ha odettiya asay ubbay Galiila ase gidokkonaayye?
8 Ja kuinka me kukin kuulemme heidän puhuvan meidän omalla kielellämme, jossa me syntyneet olemme?
Yaatin, nuuni, nu yelettida biittaa doonan entti odettishin waanidi si7anaw dandda7ido?
9 Partilaiset ja Mediläiset ja Elamilaiset, ja jotka asumme Mesopotamiassa ja Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Asiassa,
Nuuni Pharxen, Meedonan, Elaamen, nam77u shaafatappe giddon de7eyssati, Yihudan, Qaphadooqiyan, Phanxoosan, Iisiyan,
10 Phrygiassa ja Pamphiliassa, Egyptissä ja Libian maan rajoilla, liki Kyreniä, ja muukalaiset Roomista, Juudalaiset ja uudet Juudalaiset.
Firgen, Phinfilen, Gibxen, Qarena matan de7iya Liibiyan de7eyssata. Nuuppe baggatikka Roomeppe yida asata.
11 Kretalaiset ja Arabialaiset, me kuulemme heidän puhuvan meidän kielillämme Jumalan suuria tekoja.
Ayhudetinne Ayhudetetha ammano gelida asati, Qarxeesenne Arabe asati, Xoossay oothida gita oosuwa nu qaalan odettishin si7oos” yaagidosona.
12 Niin he kaikki tyhmistyivät ja epäilivät, sanoen toinen toisellensa: mitäs luulet tämän olevan?
Ubbay malaalettidi, gaanabaa dhayidi wolikko, “La hayssi ay guussee?” yaagidosona.
13 Vaan muut nauroivat heitä ja sanoivat: he ovat täynnänsä makiaa viinaa.
Shin harati, “Hayssati uyidi mathottidosona” yaagidi qelqisidosona.
14 Niin Pietari seisoi yhdentoistakymmenen kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: te Juudan miehet ja kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! tämä olkoon teille tiettävä, ja ottakaat minun sanani teidän korviinne.
Shin Phexiroosi, tammanne issi hawaaretara denddi eqqidi, ba qaala dhoqqu oothidi, enttaw hayssada yaagidi odis; “Ayhudetoo, Yerusalaamen de7iya ubbato, taani odeyssa si7ite.
15 Sillä ei nämät juovuksissa ole, niinkuin te luulette; sillä nyt on kolmas hetki päivästä.
Wonttafe heedzu saate gidiya gisho hintte qoppeyssada ha asati mathottibookkona; hessi hinttew eretto.
16 Vaan tämä on se, mikä ennen sanottu on Joelin prophetan kautta:
Shin hayssi haniday nabiya Iyu7eeli odidayssi polettana melassa.
17 Ja pitää tapahtuman viimeisinä päivinä (sanoo Jumala), että minä tahdon vuodattaa minun Hengestäni kaiken lihan päälle: ja teidän poikanne ja tyttärenne pitää ennustaman, ja teidän nuorukaisenne pitää näkyjä näkemän, ja teidän vanhimpanne pitää unia uneksuman.
“‘Xoossay, wodiya wurssethan hayssada hanana yaagees: taani asa ubbaa bolla ta Ayyaana gussana. Hintte adde naytinne macca nayti, tinbbite odettana. Hintte yalagati qonccethi be7ana; hintte cimati amuho amuhana.
18 Ja myös minun palveliaini päälle ja minun piikaini päälle niinä päivinä vuodatan minä minun Hengestäni, ja heidän pitää ennustaman.
He gallasatan tana ammaniyaa adde aylleta bollanne macca aylleta bolla taani ta Ayyaana gussana; entti tinbbite odana.
19 Ja minä annan tunnustähtiä ylhäällä taivaassa ja merkkejä alhaalla maan päällä, veren ja tulen ja savun ja suitsun.
Qassi taani bolla saluwan oorathabaa, garssa sa7ankka malla bessana. Suuthay, tamaynne wolqqaama caaganay benttana.
20 Auringon pitää muuttuman pimeydeksi ja kuun vereksi, ennenkuin se suuri ja julkinen Herran päivä on tuleva.
Gitanne bonchcho gidida Godaa gallasay gakkanaappe sinthe away dhumana; ageenaykka suuthi daanana.
21 Ja pitää tapahtuman, että jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, se tulee autuaaksi.
He wode hessada hanana; Godaa sunthaa xeegiya oonikka attana’ yaagis.
22 Te Israelin miehet! kuulkaat näitä sanoja: Jesuksen Natsarelaisen, sen miehen, joka teidän tykönänne on Jumalalta vahvistettu voimallisten tekoin, ihmetten ja merkkein kanssa, jotka Jumala hänen kauttansa teidän keskellänne teki, niinkuin te itsekin tiedätte,
“Isra7eele asato, ha qaala si7ite. Naazirete Yesuusa oonatethay, Xoossay hintte giddon oothida wolqqaama oosuwaninne malaatatan hinttew qonccoyssa hinttee, hintte huu7en ereeta.
23 Sen, joka Jumalan aivotun neuvon ja säännön jälkeen oli annettu ulos, te otitte ja vääräin miesten kätten kautta ristiinnaulitsitte ja surmasitte,
Xoossaa kase eraninne iya sheniyan Yesuusi hinttew aadhdhi imettis. Hintte iya nagaranchchoti masqaliya bolla kaqqidi wodhana mela aathi immideta.
24 Jonka Jumala herätti ylös ja päästi kuoleman kivuista, että se oli mahdotoin, että hän piti siltä pidettämän.
Shin Xoossay hayqo wolqqaa diggidi iya denthis. Hessa gisho, hayqoy iya oykkanaw dandda7ibeenna.
25 Sillä David sanoo hänestä: minä olen aina Herran minun kasvoini eteen pannut, sillä hän on minun oikialla puolellani, etten minä horjahtaisi.
Dawitey iyabaa odishe, ‘Taani yarkkonna mela, Goday ta ushachchan de7ees. Goday ubba wode ta matan be7ays.
26 Sentähden iloitsi minun sydämeni, ja minun kieleni riemuitsi, ja minun lihani on myös lepäävä toivossa.
Hessa gisho, ta wozanay ufayttis; ta inxarssan ufayssi kumis; hayqqiya ta asatethay ufayssan daana.
27 Sillä et sinä anna ylön minun sieluani helvetissä, etkä salli sinun pyhäs näkevän turmelusta. (Hadēs )
Ays giikko, ta shemppuwa Si7oolen aggaka. Qassi ne Geeshsha Na7aa ahaa wooqisakka. (Hadēs )
28 Sinä olet minulle tiettäväksi tehnyt elämän tiet, sinä täytät minun ilolla sinun kasvois edessä.
Neeni tana de7o ogiya erisadasa. Neeni taara de7eyssan ta ufayssay kumethi gidees’ yaagis.
29 Te miehet, rakkaat veljet, olkoon lupa rohkiasti teille puhua patriarkasta Davidista! hän on sekä kuollut että haudattu ja hänen hautansa on meidän tykönämme hamaan tähän päivään asti:
“Asaw, nu aawa Dawitebaa ta hinttew geeshshada odana. Dawitey hayqqidi moogettis; iya duufoy hachchi gakkanaw nu matan de7ees.
30 Että hän siis oli propheta ja tiesi Jumalan hänelle valalla vannoneen, että hän oli hänen kupeensa hedelmästä lihan jälkeen herättävä Kristuksen hänen istuimellansa istumaan,
Dawitey nabe gidida gisho Xoossay iya sheeshaappe issuwa iya kawotethaa araata bolla utisanaw iyaw caaqqida caaquwa erees.
31 Näki hän ennen ja puhui Kristuksen ylösnousemisesta, ettei hänen sieluansa annettu ylön helvetissä, eikä hänen lihansa nähnyt turmelusta. (Hadēs )
Hessa gisho, Kiristtoosa dendduwa sinthe xeellidi, ‘Iya shemppoy Si7oolen attibeenna; iya asatethaykka wooqibeenna’ gidi odis. (Hadēs )
32 Tämän Jesuksen on Jumala herättänyt, jonka todistajat me kaikki olemme.
“Xoossay, ha Yesuusa hayquwappe denthidayssas nuuni ubbay markka.
33 Hän on siis Jumalan oikialle kädelle korotettu ja on Isältä saanut lupauksen Pyhästä Hengestä: hän on tämän vuodattanut, kuin te nyt näette ja kuulette.
Hessa gisho, Xoossay baara haarana mela baappe ushachcha baggara iya dhoqqu dhoqqu oothidi, iyaw immana geetettida Geeshsha Ayyaana ekkidi, hayssa hintte ha77i be7eyssanne si7eyssa nu bolla gussis.
34 Sillä ei David ole taivaasen astunut, vaan hän sanoo: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni,
Gaasoykka, Dawitey ba huu7en salo bibeenna shin yaagis: ‘Goday, ta Godaa, “Taani ne morkketa ne tohoy yedhdhiyaso oothana gakkanaw hayssan taappe ushachcha baggara utta” gis’ yaagis.
35 Siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
36 Niin pitää siis totisesti kaiken Israelin huoneen tietämän, että Jumala on tämän Jesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte, Herraksi ja Kristukseksi tehnyt.
“Hessa gisho, ha hintte masqaliya bolla kaqqida Yesuusa Xoossay Godanne Kiristtoosa oothidayssa Isra7eele asa ubbay tumappe ero” yaagis.
37 Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se läpi heidän sydämensä, ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: te miehet, rakkaat veljet! mitä meidän pitää tekemän?
Asay Phexiroosi gidayssa si7ida wode asay bantta wozanan boshettidi Phexiroosanne hankko hawaaretakko, “Ishato, yaatin nuuni ay oothinoo?” yaagidosona.
38 Vaan Pietari sanoi heille: tehkäät parannus, ja antakaan jokainen itsensä kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen, syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Phexiroosi enttako, “Hintte nagaray atto geetettana mela nagaraappe simmidi, hintte issoy issoy Yesuus Kiristtoosa sunthan xammaqetite. Xoossay immiya Geeshsha Ayyaana hintte ekkana.
39 Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu, ja kaikille, jotka taampana ovat, kutka ikänä Herra meidän Jumalamme kutsuu.
Gaasoykka Xoossay immana gida ufayssa qaalay hinttes, hintte naytasinne Goday nu Xoossay baakko xeegiya haahon de7iya ubbaassa” yaagis.
40 Ja monilla muillakin sanoilla todisti hän, ja neuvoi heitä, sanoen: antakaat teitänne autettaa tästä pahanilkisestä suvusta.
Phexiroosi enttaw hara qaalakka gujji markkattidi, “Ha wodiya geella asaa bolla yaanaw de7iya pirddafe hintte huu7iya ashshite” yaagidi zoris.
41 Jotka siis mielellänsä hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin; ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua.
Phexiroosi odidayssa ekkidayssati xammaqettidosona. He gallas heedzu mukulu gidiya asay ammanidosona.
42 Ja he pysyivät alati apostolien opissa ja osallisuudessa, ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.
Entti hawaareta timirttiyan, issifetethan, uythaa muusaninne Xoossaa woosan minnoosona.
43 Mutta jokaiselle sielulle tuli pelko; ja tehtiin apostolien kautta monta ihmettä ja merkkiä.
Hawaareta kushen daro oorathabaynne malaati oosettiya gisho asa ubbay yayyidosona.
44 Mutta kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikki yhteisenä.
Ammanida ubbay issife de7oosona; banttaw de7iyaba ubbaa issife shaakettoosona.
45 Ja he myivät hyvyytensä ja tavaransa, ja jakoivat ne kaikille, sen jälkeen kuin kukin tarvitsi.
Entti banttaw de7iyabaa bayzidi miishiya issuwas issuwas koshshida mela shaakkosona.
46 Ja he pysyivät joka päivä yksimielisesti templissä, ja mursivat huoneessa leipää, ja ottivat ruokaa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,
Ubba gallas issi wozanan gididi Xoossa Keethan shiiqoosona. Bantta keethan issoy issuwa xeegidi ufayssaninne ashkke wozanan kathaa moosona.
47 Ja kiittäin Jumalaa olivat kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi joka päivä autuaaksi tulevaisia seurakunnalle.
Xoossaa galatishe asa ubban sabettidosona. Goday atteyssata gallas gallas entta bolla gujjees.