Teot 13
1 Mutta Antiokian seurakunnassa oli muutamia prophetaita ja opettajia, Barnabas ja Simeon, joka Nigeriksi kutsuttiin, ja Lukius Kyreniläinen, ja Manahen, joka Herodes tetrarkan kanssa kasvatettu oli, ja Saulus.
Anxookiyan de7iya woosa keethan nabetinne asttamaareti de7oosona. Entti Barnnabaasa, Kareethi geetettiya Simoona, Qerenappe yida Luukiyosa, Kawuwa Heroodisara diccida Minaahenne Saa7ola.
2 Kuin siis nämät Herraa palvelivat ja paastosivat, sanoi Pyhä Henki: eroittakaat minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä heidät olen kutsunut.
Entti Godaa goynnishininne xoomishin Geeshsha Ayyaanay, “Taani xeegida oosuwas Barnnabaasanne Saa7ola taw dummayite” yaagis.
3 Ja kuin he olivat paastonneet ja rukoilleet, ja kätensä heidän päällensä panneet, päästivät he heidät menemään.
Hessa gisho, entti xoomidaappenne woossidaappe guye bantta kushiya entta bolla wothidi yeddidosona.
4 Ja kuin he Pyhältä Hengeltä lähetetyt olivat, menivät he Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kypriin.
Hessa gisho, Geeshsha Ayyaanay entta kiittis. Selewuqe bidosona; yaappe markkaben gelidi Qoophirosa haathan teqettida biitta bidosona.
5 Ja kuin he Salaminassa olivat, ilmoittivat he Jumalan sanan Juudalaisten synagogissa; ja heillä oli myös Johannes palveliana.
Entti Silmmaana gakkidi Ayhude Woosa Keethatan Xoossaa qaala odidosona. Yohaannisi maaddishe enttara de7ees.
6 Ja kuin he sen luodon lävitse matkustaneet olivat hamaan Paphoon asti, löysivät he velhon, väärän prophetan, Juudalaisen, jonka nimi oli Barjesus,
Entti Qoophirosa haathan teqettida biittaa kanthidi Phaafu gakkiya wode issi worddanchcho nabiya Bar-Yesuusa giya Ayhude maruwa demmidosona.
7 Joka oli maaherran Sergius Pauluksen, toimellisen miehen kanssa. Se kutsui Barnabaan ja Sauluksen tykönsä, ja halusi kuulla Jumalan sanaa.
He maroy deriya aysiya Sarggiyoos Phawuloosa giya akeekanchcho addiyara de7ees. Sarggiyoos Phawuloosi Barnnabaasanne Saa7ola baakko xeegidi Xoossaa qaala si7anaw koyis.
8 Mutta heitä vastaan seisoi Elimas velho (sillä niin tulkitaan hänen nimensä) ja pyysi kääntää maaherraa pois uskosta.
Shin Girike doonan maruwa sunthay “Elimaasa” geetettees. I deriya haareyssi ammanonna mela digganaw koyidi Barnnabaasaranne Phawuloosara eqettis.
9 Mutta Saulus (joka myös Paavaliksi kutsutaan, ) oli täynnä Pyhää Henkeä, katsoi hänen päällensä,
Shin Phawuloosa giya Saa7oli Geeshsha Ayyaanan kumidi maruwa caddi xeellidi,
10 Ja sanoi: voi sinä perkeleen poika, täynnä kaikkea vilppiä ja petosta, ja kaiken vanhurskauden vihamies, et sinä lakkaa vääntelemästä Herran oikeita teitä.
“La, Xalahe na7aw, iitatethi ubbay kumidaysso, xillotetha ubbaas morkkiyaw, suure Godaa ogiya mirqeyssa aggikii?
11 Ja nyt katso, Herran käsi on sinun päälläs; ja sinun pitää sokiana oleman eikä näkemän aurinkoa hetkessä aikaa. Ja hänen päällensä lankesi kohta synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri, etsein kuka häntä kädestä taluttais.
Hekko, ha77i Godaa kushey ne bolla de7ees. Neeni qooqe gidana; guutha wodes awa poo7o be7akka” yaagis. Iira caaganaynne dhumay iya ayfiyaa goozin, ba kushiya oykkidi kaalethiya asi koyishe yuuyis.
12 Kuin maaherra näki, mitä tapahtui, uskoi hän ja ihmetteli Herran opetusta.
Deriya ayseyssi hessa be7ida wode Godaaba tamaarsseysan malaalettidi ammanis.
13 Mutta kuin Paavali ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, Paphosta purjehtivat, tulivat he Pamphilian Pergeen; mutta Johannes erkani heistä ja palasi Jerusalemiin.
Phawuloosinne iyara de7eyssati Phaafuppe denddidi, Phinfiliyan de7iya Phergge markkabera bidosona. Yohaannisi enttafe shaakettidi Yerusalaame simmis.
14 Mutta he vaelsivat Pergestä ja tulivat Pisidian Antiokiaan, ja menivät sabbatina synagogaan, ja istuivat.
Shin entti Pherggefe aadhdhidi Phisidiyan de7iya Anxookiya gakkidosona. Sambbaata gallas Ayhude Woosa Keethi gelidi uttidosona.
15 Ja sitte kuin laki ja prophetat olivat luetut, lähettivät synagogan päämiehet heidän tykönsä, sanoen: miehet, rakkaat veljet, onko teillä mitään kansaa neuvomista, niin sanokaat.
Muse higgeynne nabeta maxaafay nabbabettidaappe guye Ayhude Woosa Keetha halaqati, “Nu ishato, asaa minthethiya qaali hinttew de7iyakko asaas oderkketii” yaagidi enttako kiittidosona.
16 Niin Paavali nousi ja viittasi kädellänsä heitä vaikenemaan, ja sanoi: Israelin miehet, ja jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaat.
Phawuloosi denddi eqqidi ba kushe mallidi, “Isra7eele asatonne, Xoossaa goynniya Ayhude gidonna asaw, si7ite.
17 Tämän kansan, Israelin, Jumala valitsi meidän isämme, ja korotti tämän kansan, muukalaisena ollessa Egyptin maalla, ja toi heidät sieltä ulos korkialla käsivarrella,
Ha Isra7eele asaa Xoossay nu mayzata dooris. Gibxe biittan imathatethan entti de7ishin, entta darssidi ba gita wolqqan Gibxe biittaafe entta kessis.
18 Ja kärsi heidän tapojansa korvessa lähes neljäkymmentä ajastaikaa.
Bazzo biittan oytamu laytha mela entta dandda7is.
19 Ja perätti kadotti Kanaanin maalla seitsemän kansaa, ja arvalla jakoi heille niiden maan.
Kanaane giya biittan Ayhude gidonna laappun kawotethata diggidi entta biittaa ba asaa laatisis.
20 Ja sitte lähes neljäsataa ja viisikymmentä ajastaikaa antoi hän heille tuomarit, Samuel prophetaan asti.
Hessafe guye, nabiya Saamu7eela wode gakkanaw oyddu xeetanne ishatamu laytha mela aysiya daynnata enttaw immis.
21 Ja he pyysivät sitte kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kisin pojan, miehen Benjaminin suvusta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.
Hessafe guye, entti banttaw kawo immana mela woossin, Xoossay Biniyame sheeshaappe Qiise na7aa, Saa7ola oytamu laythi kawotana mela enttaw immis.
22 Ja kuin hän oli sen pannut pois, herätti hän Davidin heidän kuninkaaksensa, josta hän myös todisti ja sanoi: minä löysin Davidin, Jessen pojan, miehen minun sydämeni jälkeen, joka on kaikki minun tahtoni tekevä.
Xoossay Saa7ola shaaridaappe guye entta bolla Dawite kawothis. Xoossay Dawitebaa markkattishe, ‘Taani koyaa ubbaa ta wozanaa mela oothiya Isseyye na7aa Dawite demmas’ yaagis.
23 Tämän siemenestä on Jumala lupauksensa perään herättänyt Jesuksen Israelille Vapahtajaksi,
“Xoossay, ‘Taani Dawite sheeshaappe Isra7eele deriya ashsheyssa ehana’ gidayssa mela Yesuusa ehis.
24 Niinkuin Johannes saarnasi hänen tulemisensa edellä kaikelle Israelin kansalle parannuksen kastetta.
Yesuusi yaanappe sinthe Isra7eele asay ubbay bantta nagaraappe simmidi xammaqettana mela Yohaannisi qaala odis.
25 Mutta kuin Johannes juoksun täyttänyt oli, sanoi hän: kenenkä te luulette minun olevan? En minä se ole, mutta katso, hän tulee minun jälkeeni, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen jaloista riisumaan.
Qassi Yohaannisi ba oosuwa wurssana hanishe asaakko, ‘Tana oona gidi qoppeetii? Taani hintte naagiya Kiristtoosa gidikke, shin taani iya caammaa birshshanaw taw bessonnayssi taappe guyera yees’ yaagis.
26 Miehet, rakkaat veljet, Abrahamin suvun lapset, ja jotka teissä ovat Jumalaa pelkääväiset, teille on tämän autuuden sana lähetetty.
“Ishato, Abrahaame sheeshatoo, qassi hayssan Ayhude gidonnashin Xoossas yayyeyssato, ha atotethaa qaalay nuus kiitettis.
27 Sillä Jerusalemin asuvaiset ja heidän ylimmäisensä, ettei he tätä tunteneet, ovat he myös prophetain äänet, joita kunakin sabbatina luetaan, tuomitessansa täyttäneet.
Ays giikko, Yerusalaamen de7iya asaynne entta halaqati Yesuusa eribookkona. Sambbaata ubban nabbabettiya nabeta qaala akeekiboonna gisho iya bolla pirddidi nabeti odida qaala polidosona.
28 Ja vaikka ei he yhtään kuoleman syytä löytäneet, anoivat he kuitenkin Pilatukselta, että hän piti tapettaman.
Yesuusa wodhisanaw issi gaasoykka enttaw dhayin Philaaxoosi iya wodhana mela woossidosona.
29 Ja kuin he kaikki olivat täyttäneet, mitä hänestä kirjoitettu oli, ottivat he hänen puun päältä ja panivat hautaan.
Entti Yesuusabay Geeshsha Maxaafan xaafettidaba ubbaa polida wode masqaliyappe iya wodhisidi moogidosona.
30 Mutta Jumala herätti hänen kuolleista.
Shin Xoossay hayqoppe Yesuusa denthis.
31 Ja hän on monta päivää niiltä nähty, jotka hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin olivat menneet ylös, jotka ovat hänen todistajansa kansan edessä.
Hessafe guye, I baara Galiilappe Yerusalaame yidayssatas daro toho benttis. Entti ha77i iyabaa asaas markkattoosona.
32 Ja me ilmoitamme myös teille sen lupauksen, joka isille luvattiin, että Jumala on sen meille heidän lapsillensa täyttänyt, herättäin Jesuksen.
“Xoossay nu aawatas immana gida Wonggelaa nuuni hinttew odoos.
33 Niinkuin toisessa psalmissa kirjoitettu on: sinä olet minun Poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.
Dawitey ba Mazmure Maxaafan nam77antho shemppuwan, ‘Neeni, ta Na7a, taani hachchi nena yelas’ geetettidi xaafettidayssa Yesuusa, Xoossay hayqoppe denthidi nu mayzatas immana gidayssa nuus entta naytas polis.
34 Mutta siitä, että hän hänen kuolleista herätti, eikä silleen tule turmelukseen, sanoi hän näin: minä tahdon teille antaa ne lujat Davidin armot.
I wooqonna mela Xoossay hayqoppe iya denthon erisanaw, ‘Taani Dawites immana gida ammanettida geeshsha anjjuwaa hinttew immana’ yaagidi odis.
35 Sentähden hän myös sanoo toisessa paikassa: et sinä salli sinun Pyhäs turmelusta näkevän.
Hessa gisho, Mazmure Maxaafan harason qassi, ‘Ne Geeshsha Na7aa ahaa wooqisakka’ yaagees.
36 Sillä David, kuin hän ajallansa oli Jumalan tahtoa palvellut, nukkui, ja pantiin isäinsä tykö, ja näki turmeluksen.
“Dawitey ba wode Xoossaa qofaa polidaappe guye hayqqidi ba aawatara moogettidi wooqis.
37 Mutta se, jonka Jumala herätti, ei ole nähnyt turmelusta.
Shin Xoossay hayqoppe denthidayssi wooqibeenna.
38 Sentähden olkoon teille tiettävä, miehet, rakkaat veljet, että teille tämän kautta ilmoitetaan syntein anteeksi antamus:
“Hessa gisho, ta ishato, nagara atotethay Yesuusa baggara kasetidi hinttew odettidayssa erite. Muse higgey nagaraappe xillisanaw dandda7enna.
39 Ja kaikista niistä, joista ette voineet Moseksen lain kautta vanhurskaaksi tulla, tämän kautta jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi.
Shin Yesuusa ammaniyaa ubbay nagaraappe xillees.
40 Katsokaat siis, ettei teidän päällenne se tule, mitä prophetain kautta sanottu on:
Hessa gisho, nabeti gidayssi hintte bolla gakkonna mela naagettite.
41 Katsokaat, te ylönkatsojat, ja ihmetelkäät ja hukkukaat; sillä minä teen yhden työn teidän aikananne, sen työn, jota ei teidän pidä uskoman, jos joku sanois teille.
‘Xoossay gidabaa leeqiseyssato! Be7ite! Malaalettite! Dhayite! oonikka odin, hintte ammanonna oosuwa taani hintte wodiyan oothana’ yaagidosona” yaagis.
42 Kuin Juudalaiset synagogasta läksivät, rukoilivat pakanat, että sabbatin välissä heille niitä sanoja puhuttaisiin.
Phawuloosinne Barnnabaasi Ayhude Woosa keethafe keyishin, kaalliya Sambbaatan hessa gujjidi odana mela asay enttana woossidosona.
43 Ja kuin synagogan joukko erkani, seurasi monta Juudalaista ja myös monta jumalista uutta Juudalaista Paavalia ja Barnabasta, jotka heille puhuivat, ja heitä neuvoivat Jumalan armossa pysymään.
Shiiqoy laalettidayssafe guye daro Ayhudetinne Ayhudeta ammanuwan gelidi Xoossaa yayyiya daroti Phawuloosanne Barnnabaasa kaallidosona. Ammanidayssati Xoossaa aadho keehatethan minnidi daana mela entta zoridosona.
44 Mutta sitte lähimmäisenä lepopäivänä kokoontui lähes kaikki kaupunki Jumalan sanaa kuulemaan.
Kaalliya Sambbaatan kataman de7iya asaappe daroti Xoossaa qaala si7anaw shiiqidosona.
45 Kuin Juudalaiset näkivät kansan, täytettiin he kateudesta, ja sanoivat vastaan niitä, mitä Paavalilta sanoittiin, sanoen vastaan ja pilkaten.
Shin Ayhudeti daro asaa be7ida wode Phawuloosa qanaattidi iya haasaya ixxidi iya cayidosona.
46 Niin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkiasti ja sanoivat: teille piti ensin Jumalan sanaa puhuttaman; vaan että te sen hylkäätte ja luette itsenne mahdottomaksi ijankaikkiseen elämään, katso, niinme käännymme pakanain tykö. (aiōnios g166)
Phawuloosinne Barnnabaasi yayyonna, “Xoossaa qaalay koyrottidi hinttew odettanaw koshshees. Shin hintte qaala ixxidi merinaa de7uwa ekkanaw nuus bessenna gidi hinttee, hintte huu7en pirddida gisho hiza nuuni Ayhude gidonnayssatakko simmos. (aiōnios g166)
47 Sillä niin on Herra meitä käskenyt: minä panin sinun pakanain valkeudeksi, ettäs olisit autuus, maan ääriin asti.
Gaasoykka Goday, ‘Alame kumethay ne baggara attana mela, taani nena Ayhude gidonna deriyas poo7o oothas’ yaagidi nuna kiittis” yaagidosona.
48 Ja kuin pakanat sen kuulivat, iloitsivat he ja kunnioittivat Herran sanaa; ja niin monta uskoi, kuin ijankaikkiseen elämään säädetty oli. (aiōnios g166)
Ayhude gidonnayssati hessa si7ida wode ufayttidi Xoossaa qaala bonchchidosona. Qassi merinaa de7uwas doorettida ubbay ammanidosona. (aiōnios g166)
49 Ja Herran sana leveni kaikkeen siihen maakuntaan.
Godaa qaalay he biitta ubbaa gakkis.
50 Mutta Juudalaiset yllyttivät jumalisia ja kunniallisia vaimoja, niin myös kaupungin ylimmäisiä, ja kehoittivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan; ja he sysäsivät heidät ulos maansa ääristä.
Shin Ayhudeti, Ayhude gidonna Xoosse goynniya dure maccasatanne kataman de7iya gita asata Phawuloosa bollanne Barnnabaasa bolla denthethidosona. He asati entta gooda doomidi bantta biittaafe kessidosona.
51 Mutta he pudistivat tomun jaloistansa heidän päällensä, ja tulivat Ikonioon.
Shin Phawuloosaranne Barnnabaasara ixxeyssatas malla gidana mela bantta tohuwappe baana pittidi Iqooniyone katama bidosona.
52 Niin opetuslapset täytettiin ilolla ja Pyhällä Hengellä.
Qassi Anxookiyan de7iya ammaneyssati Geeshsha Ayyaananinne ufayssan kumidosona.
