Teot 11
1 Mutta apostolit ja veljet, jotka Juudeassa olivat, kuulivat, että pakanatkin Jumalan sanan ottivat vastaan.
A LOHE iho la na lunaolelo, a me na hoahanau e noho ana ma Iudea, i ka loaa ana o ka olelo a ke Akua i ko na aina e;
2 Ja kuin Pietari tuli ylös Jerusalemiin, riitelivät ne hänen kanssansa, jotka ympärileikkauksesta olivat,
A pii aku la a Petero i Ierusalema, o ka poe ma ke okipoepoe ana, koopaapaa mai la lakou ia ia,
3 Sanoen: sinä olet mennyt niiden miesten tykö, joilla esinahka on, ja söit heidän kanssansa.
I mai la, ua hele ka oe i ka poe okipoepoe ole ia, a ua ai pu oe me lakou.
4 Niin Pietari rupesi heille järjestänsä luettelemaan, sanoen:
Hoomaka iho la o Petero, ma ke kumu, a hoakaka mai la ia lakou, i mai la,
5 Minä olin Jopen kaupungissa rukouksissa, ja tulin horroksiin, ja näin näyn, yhden astian tulevan alas, niinkuin suuren liinaisen neljältä kulmalta lasketun alas taivaasta, joka tuli juuri minun tyköni.
I kuu pule ana ma ke kulanakauhale ma lope, hihioia iho la wau, ike aku la au ma ke akaku, i ka iho ana mai o kekahi puolo, ua like me ke kuina nui i huiia na kihi eha; i kuuia mai ka lani mai, a kiki mai ia'u.
6 Kuin minä katsoin sen päälle, äkkäsin minä ja näin maan neljäjalkaisia eläimiä, ja petoja, ja matelevaisia, ja taivaan lintuja.
Haka pono aku la wau ia mea, noonoo iho la, a ike aku la i na holoholona wawae eha o ka honua, a me na mea hihiu, a me na mea kolo, a me na manu o ka lewa.
7 Mutta minä kuulin äänen minulle sanovan: Pietari, nouse, tapa ja syö.
A lohe aku la au i ka leo i ka i ana mai ia'u, E Petero; e ala, e pepehi, a ai.
8 Mutta minä sanoin: en suinkaan, Herra; sillä ei ole mitään yhteistä eli saastaista minun suuhuni koskaan tullut.
I aku la au, E ka Haku, aole loa pela; no ka mea aole i komo iloko o ko'u waha kekahi mea pouo ole, a i haumia.
9 Mutta ääni vastasi minua toisen kerran taivaasta: mitä Jumala on puhdistanut, älä sinä sano yhteiseksi.
I mai ua leo la ia'u, o ka lua ia, mai ka lani mai, O ka mea i huikalaia e ke Akua, mai kapa aku oe, he pono ole.
10 Ja se tapahtui kolmasti, ja vietiin taas kaikki ylös taivaaseen.
Ekolu haua ana mai pela; a huki hou ia'ku la na mea a pau iluna i ka lani.
11 Ja katso, kolme miestä seisoi kohta huoneen edessä, jossa minä olin, jotka Kesareasta olivat minun perääni lähetetyt.
Aia hoi, hiki koke mai la na kanaka ekolu, ma ka hale a'u i noho ai, ua hoounaia mai ia'u, mai Kaisareia mai.
12 Mutta Henki käski minun epäilemättä mennä heidän kanssansa; ja nämät kuusi veljeä seurasivat myös minua, ja me menimme sen miehen huoneeseen.
I mai la ka Uhane ia'u, e hele pu me lakou, me ke kanalua ole. Hele pu aku la keia mau hoahanau eono me au, a komo aku la makou iloko o ka hale o ua kanaka la:
13 Ja hän jutteli meille, kuinka hän oli enkelin nähnyt huoneessansa seisovan ja sanovan hänelle: lähetä miehiä Joppeen, ja anna noutaa Simonin, joka Pietariksi kutsutaan:
Hai mai la oia ia makou i kona ike ana i ka auela, maloko o kona hale, ku mai la ia, i mai ia ia, E hoouna aku oe i kanaka i Iope, e kii ia Simona i kapaia o Petero:
14 Hän on sanova sinulle ne sanat, joiden kautta sinä autuaaksi tulet ja kaikki sinun huonees.
Nana no e hai mai ia oe na olelo, na mea e ola'i oe, a me kou poe ohua a pau.
15 Mutta kuin minä rupesin puhumaan, lankesi Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin hän alussa meidänkin päällemme lankesi.
A i ko'u hoomaka ana e olelo aku, haule mai ka Uhane Hemolele iluna iho o lakou, e like me kakou i kinohou.
16 Niin minä muistin Herran sanan, jonka hän sanonut oli: Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä.
Hoomanao iho la au i ka olelo a ka Haku, ana i olelo mai ai, Bapetizo no o Ioane me ka wai; aka, e bapetizoia auanei oukou i ka Uhane Hemolele.
17 Että nyt Jumala yhdenkaltaisen lahjan heille antoi kuin meillekin, jotka Herran Jesuksen Kristuksen päälle uskoimme: mikäs minä olisin, joka voisin kieltää Jumalaa?
A ina haawi mai ke Akua i ka makana na lakou, e like me kakou, ka poe i manaoio aku i ka Haku ia Iesu Kristo, he mea aha la wau e hiki ai ia'u ke hoole aku i ke Akua?
18 Kuin he nämät kuulivat, vaikenivat he ja kunnioittivat Jumalaa, sanoen: niin on siis Jumala antanut pakanoillekin kääntymyksen elämään.
A lohe lakou i keia mau mea, pilipu iho la lakou, a hoonani aku la i ke Akua, i ae la, Oiaio no, ua haawi mai no ke Akua i ko na aina e kekahi i ka mihi e ola'i.
19 Ja ne, jotka siitä vainosta hajonneet olivat, joka Stephanin tähden tapahtui, vaelsivat ympäri hamaan Phenisiaan ja Kypriin ja Antiokiaan asti, eikä kellenkään sitä sanaa puhuneet, vaan ainoasti Juudalaisille.
Nolaila, o ka poe i hoopuehuia i ka hoomaau ana i puka mai no Setepano, helo no lakou a hiki i Poinike, a i Kupero, a i Anetioka, e hai aku ana i ka olelo i na Iudaio wale no.
20 Ja oli muutamia miehiä heidän seassansa Kypristä ja Kyrenistä: kuin ne tulivat Antiokiaan, puhuivat he Grekiläisille ja saarnasivat evankeliumia Herrasta Jesuksesta.
Kekahi poe o lakou, he mau kanaka no Kupero a no Kurenaio kekahi, a hiki lakou i Anetioka, ao mai la lakou i ko Helene, e hai mai ana i ka euanelio o ka Haku o Iesu.
21 Ja Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri joukko uskoi ja kääntyi Herran tykö.
O ka lima pu o ka Haku kekahi me lakou; nui loa iho la ka poe i manaoio aku, a huli i ka Haku.
22 Niin tämä sanoma heistä tuli seurakunnan korville, joka Jerusalemissa oli, ja he lähettivät Barnabaan Antiokiaan.
Kaulana aku la ia mea a hiki i na pepeiao o ka ekalesia ma Ierusalema; hoouna ae la lakou ia Barenaba e hele i Anetioka.
23 Kuin hän sinne tuli ja näki Jumalan armon, ihastui hän, ja neuvoi kaikkia vahvalla sydämellä Herrassa pysymään;
A hiki ae la ia, a ike ae la i ka hoomaikaiia e ke Akua, olioli iho la ia, a hooikaika mai la oia ia lakou a pau, e hoopili lakou i ka Haku me ka manao ikaika o ka naau.
24 Sillä hän oli jalo mies ja täynnänsä Pyhää Henkeä ja uskoa, ja suuri joukko kansaa eneni Herralle.
No ka mea, he kanaka maikai ia, ua piha hoi i ka Uhane Hemolele, a me ka manaoio; a nui loa ae la ka poe i huiia ma ka Haku.
25 Niin Barnabas meni Tarsiin Saulusta etsimään; ja kuin hän löysi hänen, toi hän hänen Antiokiaan.
Alaila hele aku la o Barenaba i Tareso, e imi ia Saulo:
26 Ja tapahtui, että he koko ajastajan kokoontuivat seurakunnassa ja opettivat paljon kansaa; ja opetuslapsia ruvettiin ensin Antiokiassa kristityiksi kutsumaan.
A loaa iho la, alakai mai la ia ia i Anetioka. A puui no ko laua makahiki malaila, e hoakoakoa ana me ka ekalesia, a ao mai la i kanaka, he nui loa. Ma Anetioka i kapa mua ia mai ai na haumana, o na Kristiano.
27 Ja niinä päivinä tuli prophetaita Jerusalemista Antiokiaan.
Ia mau La hele mai la kekahi mau kaula, mai Ierusalema mai a Anetioka.
28 Ja yksi heistä, Agabus nimeltä, nousi ja ilmoitti heille hengen kautta, kaikkeen maailmaan suuren nälän tulevan, joka myös Klaudius keisarin alla tapahtui.
Ku mai la kekahi o lakou, o Agabo kona inoa, hoike mai la, ma ka Uhane, he wi nui e hiki mai ana ma na aina a pau; a hiki io mai no i ke au ia Kelaudio Kaisara.
29 Mutta opetuslapset sääsivät jotakin lähettää, kuin kullakin varaa oli, veljien avuksi, jotka Juudeassa asuivat,
Alaila paa ka manao o na haumana, o kela mea keia mea e like me kona pono, e hoouka aku i ka manawalea na ka poe hoahanau i noho ma Iudea.
30 Niinkuin he tekivätkin, ja lähettivät vanhimmille Barnabaan ja Sauluksen kätten kautta.
A hana io no hoi lakou ia mea, a hoouka aku la na ka poe lunakahiko, ma ka lima o Barenaba laua o Saulo.
