2 Samuelin 2
1 Sittenkuin nämä olivat tapahtuneet, kysyi David Herralta, sanoen: menenkö minä johonkuhun Juudan kaupungeista? Ja Herra sanoi hänelle: mene. David sanoi: kuhunka minun pitää menemän? Hän sanoi: Hebroniin.
Andin keyin Dawut Pǝrwǝrdigardin yol sorap: Yǝⱨuda xǝⱨǝrlirining birigǝ qiⱪaymu? dedi; Pǝrwǝrdigar uningƣa: — Qiⱪⱪin, dedi. Dawut, nǝgǝ qiⱪay? — dǝp soriwidi, U: Ⱨebronƣa qiⱪⱪin — dedi.
2 Niin David meni sinne ja kaksi hänen emäntäänsä, Ahinoam Jisreeliläinen ja Abigail Nabalin emäntä Karmelista,
Xuning bilǝn Dawut ikki ayali bilǝn, yǝni Yizrǝǝllik Aⱨinoam wǝ ǝsli Karmǝllik Nabalning ayali bolƣan Abigail bilǝn u yǝrgǝ qiⱪti.
3 Niin myös miehet, jotka olivat hänen kanssansa, vei David myötänsä jokaisen huoneinensa. Ja he asuivat Hebronin kaupungeissa.
Dawut uning bilǝn birgǝ bolƣan adǝmlǝrning ⱨǝrbirini ⱨǝm ularning ⱨǝrbiri ɵz ɵyidikilǝrni u yǝrgǝ elip qiⱪti; ular Ⱨebronning xǝⱨǝrliridǝ olturaⱪlaxti.
4 Ja Juudan miehet tulivat ja voitelivat siellä Davidin Juudan huoneen kuninkaaksi. Ja kuin Davidille ilmoitettiin Jabeksen miehet Gileadissa haudanneen Saulin,
Yǝⱨudaning adǝmlirimu u yǝrgǝ kelip Dawutni Yǝⱨuda jǝmǝtigǝ padixaⱨ boluxⱪa mǝsiⱨ ⱪildi. Dawutⱪa Saulni dǝpnǝ ⱪilƣanlar Yabǝx-Gileadtikilǝr, dǝp hǝwǝr berildi;
5 Lähetti hän heille sanan ja antoi sanoa heille: siunatut olette te Herralta, että te tämän laupiuden teitte Saulille teidän herrallenne ja olette haudanneet hänen.
Dawut Yabǝx-Gileadtikilǝrgǝ ǝlqilǝr ǝwǝtip ularƣa: — «Ƣojanglar bolƣan Saulƣa xundaⱪ yahxiliⱪ ⱪilip, uni dǝpnǝ ⱪilƣininglar üqün Pǝrwǝrdigar silǝrgǝ bǝht-bǝrikǝt ata ⱪilƣay.
6 Niin tehköön Herra teille laupiuden ja totuuden, ja minä teen myös teille hyvää, että te tämän teitte.
Pǝrwǝrdigar silǝrgimu meⱨribanliⱪ wǝ ɵz wapaliⱪini kɵrsǝtkǝy; silǝr bundaⱪ ⱪilƣininglar üqün mǝnmu bu yahxiliⱪinglarni silǝrgǝ ⱪayturimǝn.
7 Vahvistakaat siis nyt teidän kätenne ja olkaat väkevät; sillä teidän herranne Saul on kuollut, ja Juudan huone on myös minun voidellut hänellensä kuninkaaksi.
Əmdi ⱨazir ƣǝyrǝtlik bolunglar; qünki ƣojanglar Saul ɵldi, Yǝⱨuda jǝmǝti meni mǝsiⱨ ⱪilip, ɵzlirigǝ padixaⱨ ⱪildi» — dǝp hǝwǝr yǝtküzdi.
8 Mutta Abner, Nerin poika, Saulin sodanpäämies, otti Isbosetin Saulin pojan, ja vei hänen Mahanaimiin,
Əmma Saulning ⱪoxunining sǝrdari Nǝrning oƣli Abnǝr Saulning uƣli Ixboxǝtni Maⱨanaimƣa elip berip,
9 Ja asetti hänen Gileadin, Assurin, Jisreelin, Ephraimin, BenJaminin ja kaiken Israelin kuninkaaksi.
uni Gileadⱪa, Gǝxuriylarƣa, Yizrǝǝlgǝ, Əfraimƣa, Binyaminƣa wǝ xundaⱪla pütkül Israilƣa padixaⱨ ⱪildi.
10 Ja Isboset Saulin poika oli neljänkymmenen ajastaikainen, kuin hän tuli Israelin kuninkaaksi, ja hallitsi kaksi ajastaikaa; ainoastaan Juudan huone piti Davidin kanssa.
Saulning oƣli Ixboxǝt padixaⱨ bolƣanda ⱪiriⱪ yaxⱪa kirgǝnidi. U Israilning üstidǝ ikki yil sǝltǝnǝt ⱪildi. Ⱨalbuki, Yǝⱨuda jǝmǝti Dawutⱪa ǝgixǝtti.
11 Ja se aika, jonka David oli Hebronissa Juudan huoneen kuninkaana, oli seitsemän ajastaikaa ja kuusi kuukautta.
Dawutning Ⱨebronda Yǝⱨuda jǝmǝti üstidǝ sǝltǝnǝt ⱪilƣan waⱪti yǝttǝ yil altǝ ay boldi.
12 Ja Abner Nerin poika läksi ulos Isbosetin Saulin pojan palveliain kanssa Mahanaimista Gibeoniin.
[Bir küni] Nǝrning oƣli Abnǝr Saulning oƣli Ixboxǝtning adǝmliri bilǝn Maⱨanaimdin qiⱪip Gibeonƣa bardi.
13 Ja Joab, Zerujan poika, ja Davidin palveliat läksivät ulos, ja he kohtasivat toisensa Gibeonin lammikon tykönä, ja seisoivat toinen toistansa vastaan, nämät tällä puolella ja toiset toisella puolella lammikkoa.
Xu qaƣda Zǝruiyaning oƣli Yoab bilǝn Dawutning adǝmliri qiⱪip ular bilǝn Gibeondiki kɵlning yenida uqraxti. Ulardin bir tǝrǝp kɵlning u yeⱪida, yǝnǝ bir tǝrǝp kɵlning bu yeⱪida olturdi.
14 Ja Abner sanoi Joabille: nouskaan nuorukaiset meidän eteemme leikitsemään. Joab sanoi: tehkään niin.
Abnǝr Yoabⱪa: Yigitlǝr ⱪopup aldimizda elixip oynisun — dedi. Yoab: Ⱪopsun — dedi.
15 Niin he nousivat ja kävivät kaksitoistakymmentä BenJaminin luvusta Isbosetin Saulin pojan puolelta, ja kaksitoistakymmentä Davidin palvelioista edes.
Ular bekitilgǝn san boyiqǝ Binyamin bilǝn Saulning oƣli Ixboxǝt tǝrǝptin on ikki kixi wǝ Dawutning adǝmliridin on ikki kixi qiⱪip otturiƣa ɵtti.
16 Ja jokainen heistä otti toinen toisensa kiinni kaulasta, ja pistivät miekkansa kylkiin, ja lankesivat toinen toisensa kanssa maahan. Siitä kutsutaan se paikka Helkat-Hatsurim, joka on Gibeonissa.
Ular bir-birining bexini ⱪamallap tutup ⱨǝrbiri rǝⱪibining biⱪiniƣa ⱪiliqi bilǝn sanjixti, ⱨǝmmisi yiⱪilip ɵldi. Xuning bilǝn u yǝr «Ⱪiliq bislirining etizi» dǝp ataldi; u Gibeondidur.
17 Ja sangen kova sota nousi sinä päivänä; mutta Abner ja Israelin miehet lyötiin Davidin palvelioilta takaperin.
U kündiki bolƣan soⱪuxux intayin ǝxǝddiy boldi; Abnǝr bilǝn Israilning adǝmliri Dawutning adǝmliri tǝripidin mǝƣlup ⱪilindi.
18 Ja kolme ZeruJan poikaa oli siellä: Joab, Abisai ja Asahel; mutta Asahel oli nopia juoksemaan, niinkuin metsävuohi kedolla.
Xu yǝrdǝ Zǝruiyaning oƣulliri Yoab, Abixay wǝ Asaⱨǝl degǝn üqǝylǝn bar idi. Asaⱨǝl huddi daladiki jǝrǝndǝk qaⱪⱪan idi.
19 Hän ajoi Abneria takaa, ja ei poikennut oikialle eikä vasemmalle puolelle ajamasta Abneria takaa.
Asaⱨǝl Abnǝrning kǝyidin ⱪoƣlap yügürdi; Abnǝrgǝ ǝgixip ongƣa yaki solƣa burulmay tap besip ⱪoƣlidi.
20 Niin Abner katsoi taaksensa ja sanoi: etkö sinä ole Asahel? Hän sanoi: olen.
Abnǝr kǝynigǝ ⱪarap: Sǝn Asaⱨǝlmusǝn? — dǝp soridi. U: — Xundaⱪ, mǝn xu, dǝp jawab bǝrdi.
21 Ja Abner sanoi: pakene minun tyköäni oikialle eli vasemmalle puolelle, ja käsitä sinulles yksi noista nuorukaisista, ja ota sen ase. Mutta Asahel ei tahtonut luopua hänestä.
Abnǝr uningƣa: Ya ongƣa ya solƣa burulup yigitlǝrning birigǝ ⱨujum ⱪilip uning yariƣini ɵzünggǝ tartiwalƣin, dedi. Lekin Asaⱨǝl uni ⱪoƣlaxtin buruluxⱪa unimidi.
22 Niin Abner taas puhui Asahelille: pakene minun takaani: miksis tahdot minua lyömään sinuas? ja kuinka minä sitte tohdin nostaa kasvoni Joabin sinun veljes edessä?
Abnǝr Asaⱨǝlgǝ yǝnǝ: Meni ǝmdi ⱪoƣlimay burulup kǝtkin; mǝn seni nemǝ dǝp urup yiⱪitⱪudǝkmǝn? Undaⱪ ⱪilsam akang Yoabning aldida ⱪandaⱪmu yüzümni kɵtürülǝymǝn? — dedi.
23 Mutta hän ei paennut; ja Abner pisti häntä takamaisella puolella keihäästä hänen vatsaansa, niin että keihäs kävi takaa ulos, ja hän lankesi siihen ja kuoli hänen eteensä. Ja jokainen, joka siihen paikkaan tuli, kussa Asahel kaatunut ja kuolleena oli, seisahti siihen.
Lekin Asaⱨǝl yǝnila ⱪoƣlaxtin tohtimidi; xuning bilǝn Abnǝr nǝyzisining tutⱪuqini uning ⱪorsiⱪiƣa tiⱪiwǝtti. Nǝyzǝ dümbisini tixip qiⱪti; u xu yǝrdǝ yiⱪilip ɵldi. Xundaⱪ boldiki, Asaⱨǝl yiⱪilip ɵlgǝn yǝrgǝ ⱨazir kelidiƣan ⱨǝrbir kixilǝr u yǝrdǝ tohtap ⱪalidu.
24 Mutta Joab ja Abisai ajoivat Abneria takaa siihen asti kuin päivä laski. Ja kuin he tulivat Amman kukkulalle, joka on Gian tykönä, Gibeonin korven tiellä,
Xuning bilǝn Yoab bilǝn Abixay Abnǝrni ⱪoƣlaxti. Kün patⱪanda ular Gibeonning qɵligǝ mangidiƣan yolning boyiƣa, Giaⱨ yezisining udulidiki Ammaⱨ edirliⱪiƣa yetip kǝldi;
25 Silloin tulivat BenJaminin lapset Abnerin takaa kokoon ja kokosivat itsensä yhteen joukkoon, ja seisahtivat mäen kukkulalle.
Binyaminlar bolsa Abnǝrning kǝynidǝ ⱪoxundǝk sǝp bolup, bir dɵng tɵpisigǝ qiⱪip turdi.
26 Ja Abner huusi Joabia ja sanoi: pitääkö miekan syömän ilman lakkaamata? Etkös tiedä, että siitä tulee enempi katkeruutta? Kuinka kauvan et sinä tahdo sanoa kansalle, että he lakkaisivat vainoomasta veljiänsä?
Abnǝr Yoabni qaⱪirip: Ⱪiliq daim adǝmlǝrni yǝp turuxi kerǝkmu? Bu ixlarning aⱪiwiti pǝⱪǝt ɵq-adawǝttin ibarǝt bolidiƣanliⱪini bilmǝmsǝn? Sǝn ⱪaqanƣiqǝ hǝlⱪlǝrgǝ: «Ⱪerindaxliringlarni ⱪoƣlaxtin tohtanglar» dǝp buyrumay turiwerisǝn?
27 Joab vastasi: niin totta kuin Jumala elää, jos sinä olisit (ennen) niin sanonut, niin olis kansa tänäpänä jo varhain lakannut vainoomasta kukin veljeänsä!
Yoab: Hudaning ⱨayati bilǝn ⱪǝsǝm ⱪilimǝnki, ǝgǝr sǝn muxu sɵzni ⱪilmiƣan bolsang, kɵpqilikning ⱨeqbiri ⱪerindaxlirini ⱪoƣlaxtin ǝtigǝngiqimu yanmaytti — dedi.
28 Ja Joab puhalsi torveen, ja kaikki kansa seisahti alallensa, ja ei enää ajaneet Israelia takaa eikä myös enää sotineet.
Buning bilǝn Yoab kanay qaldi; ⱨǝmmǝ [Yǝⱨudalar] xuan tohtidi wǝ ⱪayta Israilni ⱪoƣlimidi, ular bilǝn ⱪayta jǝng ⱪilixmidi.
29 Mutta Abner ja hänen miehensä kävivät kaiken yötä lakialla kedolla ja menivät Jordanin ylitse, vaelsivat kaiken Bitronin lävitse ja tulivat Mahanaimiin.
Abnǝr bilǝn adǝmliri bolsa keqiqǝ mengip, Arabaⱨ tüzlǝnglikidin qiⱪip, Iordan dǝryasidin ɵtüp Bitron degǝn pütkül yurtni kezip ɵtüp, Maⱨanayimƣa yetip kǝldi.
30 Ja Joab käänsi itsensä Abnerista ja kokosi kaiken kansan; ja siinä kaivattiin Davidin palvelioista yhdeksäntoistakymmentä miestä ja Asahel.
Yoab Abnǝrni ⱪoƣlaxtin yenip barliⱪ adǝmlǝrni jǝm ⱪildi. Asaⱨǝldin baxⱪa Dawutning ƣulamliridin on toⱪⱪuz adǝm yoⱪ qiⱪti;
31 Mutta Davidin palveliat olivat lyöneet BenJaminilta ja niistä miehistä, jotka olivat Abnerin kanssa, kolmesataa ja kuusikymmentä miestä, jotka kuolivat.
Lekin Dawutning adǝmliri Binyaminlardin wǝ Abnǝrning adǝmliridin üq yüz atmix kixini urup ɵltürgǝnidi.
32 Ja he ottivat Asahelin ja hautasivat Betlehemiin, hänen isänsä hautaan; ja Joab kävi miehinensä kaiken sen yön ja tuli päivän valjetessa Hebroniin.
Ular Asaⱨǝlni elip Bǝyt-Lǝⱨǝmdǝ ɵz atisining ⱪǝbrisidǝ dǝpnǝ ⱪildi; andin Yoab bilǝn adǝmliri keqiqǝ mengip, tang atⱪanda Ⱨebronƣa yetip kǝldi.
