2 Aikakirja 30
1 Ja Jehiskia lähetti kaiken Israelin ja Juudan tykö, ja kirjoitti kirjat Ephraimille ja Manasselle, että heidän piti tuleman Herran huoneesen Jerusalemiin, pitämään Herralle Israelin Jumalalle pääsiäistä.
Yuda dunu da Baligisu Lolo Nasu esodafa oubi agega hamomu da hamedei ba: i. Bai gobele salasu dunu oda mogili da nigima: hame dodofei galu, amola dunudafa bagahame fawane da Yelusalemega gilisi ba: i. Amaiba: le, hina bagade Hesigaia, eagene ouligisu dunu, amola Yelusaleme dunu da gilisili sia: dalu, oubi ageyaduga hamomusa: ilegei. Hesigaia da Isala: ili amola Yuda dunu huluane, amo hou hamomusa: eso adosi. E da Ifala: ime amola Ma: na: se fi dunu, ilia Yelusaleme Debolo Diasua, Isala: ili Hina Godema nodomusa: , Baligisu Lolo Nasu hamoma: ne, ilima dadawa: le hiougi.
2 Ja kuningas piti neuvoa ylimmäistensä kanssa ja koko seurakunnan kanssa Jerusalemissa, pääsiäisen pitämisestä toisena kuukautena.
3 Sillä ei he taitaneet sitä pitää siihen aikaan, sillä papit ei olleet vielä täydellisesti pyhittäneet itseänsä, eikä kansa ollut tullut kokoon Jerusalemiin.
4 Ja tämä kelpasi kuninkaalle ja koko seurakunnalle.
Hina bagade amola dunu huluane da ilia ilegei amoga hahawane galu.
5 Ja he toimittivat niin, että se kuulutettiin kaikessa Israelissa Bersebasta Daniin asti, tulemaan ja pitämään Herralle Israelin Jumalalle pääsiäistä Jerusalemissa; sillä ei se pidetty suureen aikaan, niinkuin kirjoitettu on.
Amaiba: le, ilia da Isala: ili fi dunu, amo da Da: ne ga (north) fi dunu asili Biasiba ga (south) fi dunu, huluane gilisili Baligisu Lolo Nasu, Hina Gode Ea Sema defele hamona misa: ne hiougi.
6 Ja sanansaattajat menivät kirjain kanssa, kuninkaan ja hänen päämiestensä kädestä, kaiken Israelin ja Juudan lävitse kuninkaan käskystä, ja sanoivat: te Israelin lapset, kääntäkäät teitänne Herran Abrahamin, Isaakin ja Israelin Jumalan tykö, niin hän kääntää itsensä päässeiden tykö, jotka vielä ovat jääneet Assyrian kuninkaan kädestä.
Hina bagade amola eagene ouligisu dunu da amane hamoma: ne sia: beba: le, sia: adola ahoasu dunu da Yuda amola Isala: ili soge huluane amoga asili, amane misa: ne sia: si, “Isala: ili fi dunu! Asilia dunu da dili huluane hasali. Be dilia da hame bogoi esala. Wali, dilia A: ibalaha: me amola Aisage amola Ya: igobe, ilia Hina Godema bu sinidigima!
7 Ja älkäät olko niinkuin isänne ja niinkuin veljenne, jotka väärin tekivät Herraa isäinsä Jumalaa vastaan; ja hän antoi heidät hävitykseksi, niinkuin te itse näette.
Dilia! Dilia aowalali amola Isala: ili fi eno, ilia musa: baligi fa: su hou defele mae hamoma. Dilia ba: sa! E da ilima se iasu baligiliwane i.
8 Niin älkäät nyt olko uppiniskaiset, niinkuin teidän isänne, mutta antakaat kättä Herralle ja tulkaat hänen pyhäänsä, jonka hän on pyhittänyt ijankaikkisesti, ja palvelkaat Herraa Jumalaanne, niin hänen vihansa julmuus kääntyy teistä pois.
Dilia sia: be mae nabawane, dilia hanaiga ilia hou defele, gawamaga: le mae hamoma. Be Hina Gode Ea sia: nabawane hamoma. Dilia Yelusaleme Debolo Diasu guiguda: misa. Bai dilia Hina Gode da amo Debolo Diasu eso huluane hadigiwane dialoma: ne hamoi. E da dilima bu mae ougima: ne, dilia Ema nodone sia: ne gadosu hamoma.
9 Sillä jos te käännytte Herran tykö, niin veljenne ja lapsenne saavat armon niiden edessä, jotka heitä vankina pitävät, että he tulevat tähän maahan jälleen; sillä Herra teidän Jumalanne on armollinen ja laupias, ja ei käännä kasvojansa pois teistä, jos te käännytte hänen tykönsä.
Dilia Hina Godema bu sinidigisia, ga fi dunu ilia da dili fi dunu mugululi oule asi, amo ilia da dili fi dunuma bu asigili, ilia buhagima: ne logo doasimu. Dilia Hina Gode da asigidafa amola hahawane hou hamosa. Dilia Ema bu sinidigisia, E da dili lale salimu.”
10 Ja sanansaattajat menivät yhdestä kaupungista niin toiseen Ephraimin ja Manassen maalla Sebuloniin asti; mutta ne nauroivat ja pilkkasivat heitä.
Adola ahoasu dunu da Ifala: ime amola Ma: na: se moilai bai bagade amola Sebiulane fi moilaiga asi. Be Isala: ili dunu da iliba: le lasogole oufesega: su.
11 Kuitenkin muutamat Asserista, Manassesta ja Sebulonista nöyryyttivät itsensä ja tulivat Jerusalemiin.
Be A: sie, Ma: na: se amola Sebiulane fi dunu mogili ilia da ili sia: nabi, amola Yelusalemega masusa: obebenai galu.
12 Ja Jumalan käsi tuli myös Juudaan, että hän antoi heille yksimielisen sydämen, tekemään kuninkaan ja ylimmäisten käskyä, Herran sanan jälkeen.
Amola Gode da Yuda fi ilia hou amo ganodini hawa: hamobeba: le, Yuda fi dunu da asigi dawa: su afadafa hamone, Gode Ea hanai amo hamomusa: ilegei, Amaiba: le, ilia da hina bagade amola eagene ouligisu dunu ilia hamoma: ne sia: i nabawane hamoi.
13 Ja paljo kansaa tuli Jerusalemiin kokoon, pitämään happamattoman leivän juhlapäivää, toisena kuukautena, sangen suuri kokous.
Oubi ageyaduga, dunu bagohamedafa da Yelusaleme moilai bai bagadega, Agi Yisidi Hame Sali Lolo Nasu hamomusa: gilisi.
14 Ja he nousivat ja kukistivat alttarit, jotka olivat Jerusalemissa, ja ottivat kaikki suitsutukset pois ja heittivät Kidronin ojaan,
Ilia da oloda huluane Yelusaleme ganodini dialu, amoga ilia da ogogosu ‘gode’ liligima ohe gobele salasu amola gabusiga: manoma gobele salasu, amo huluane mugululi, Gidalone Fagoga ha: digi.
15 Ja teurastivat pääsiäisen neljäntenä päivänä toisena kuukautena. Ja papit ja Leviläiset häpesivät, ja pyhittivät itsensä, ja kantoivat polttouhria Herran huoneesen,
Amola amo oubiga, eso ba: amoga, ilia da Baligisu Lolo Nasu amoga gobele salimusa: , sibi mano medole legei. Gobele salasu dunu amola Lifai fi dunu ilia da nigima: hame dodofei galea, ilia da bagadewane gogosiabeba: le, ilila: bu Godema momogili gagai. Amalalu, ilia da Debolo Diasua gobele salasu hou hamomu defele ba: i.
16 Ja seisoivat järjestyksessänsä niinkuin pitikin, Moseksen Jumalan miehen lain jälkeen. Ja papit priiskottivat Leviläisten kädestä.
Ilia da Gode Ea hawa: hamosu dunu Mousese ea hamoma: ne sia: i defele, Debolo Diasu ganodini ilila: hawa: hamomusa: defele, lelu. Lifai dunu da gobele salasu maga: me amo gobele salasu dunuma ianu, ilia da oloda da: iya gufunanesi.
17 Sillä monta oli seurakunnassa, jotka ei olleet pyhittäneet itsiänsä; sentähden teurastivat Leviläiset pääsiäisen kaikkein niiden edestä, jotka ei olleet puhtaat, pyhittääksensä heitä Herralle.
Dunu bagohame da nigima: hame dodofeiba: le, ilia da Baligisu sibi mano medole legemu hamedei ba: i. Amaiba: le, Lifai dunu da ilia sibi mano medole legele, Hina Godema ligiagale i.
18 Sillä paljo kansaa oli, suuri joukko Ephraimista, Manassesta, Isaskarista ja Sebulonista, jotka ei itsiänsä puhdistaneet, vaan söivät pääsiäislampaan, ei niinkuin kirjoitettu on. Mutta Jehiskia rukoili heidän edestänsä ja sanoi: Herra, joka on hyvä, hän olkoon armollinen heille.
Amola dunu bagohame mogili, amo da Ifala: ime, Ma: na: se, Isaga amola Sebiulane fi amoga misi, ilia da nigima: hame dodofei ba: i. Amaiba: le, ilia da Baligisu Lolo Nasu giadofale hamoi. Hina bagade Hesigaia da ili fidima: ne, amane sia: ne gadoi,
19 Kaikille, jotka sydämensä asettivat etsimään Herraa isäinsä Jumalaa, vaikka ei he ole pyhän puhtauden jälkeen.
“Hina Gode! Ninia aowalalia Gode! Di da bagadewane asigiba: le, amo dunu ilia hou gogolema: ne olofoma! Bai ilia da nigima: gala, be ilia dogoga asigi dawa: su huluane amoga, ilia Dima nodone sia: ne gadosa.”
20 Ja Herra kuuli Jehiskian rukouksen ja paransi kansan.
Hina Gode da Hesigaia ea sia: ne gadosu nabalu, dabe i. E da amo dunu gogolema: ne olofoi, amola ilima se iasu hame i.
21 Niin Israelin lapset, jotka olivat Jerusalemissa, pitivät happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää suurella ilolla. Ja papit ja Leviläiset kiittivät Herraa joka päivä Herran väkevillä kanteleilla.
Eso fesuale agoane, dunu ilia da Yelusalemega gilisi, ilia da hahawane Agi Yisidi Hame Sali Lolo Nasu hamoi. Amo eso huluane, Lifai fi dunu amola gobele salasu dunu, ilia gasa huluane amoga Hina Godema nodosu.
22 Ja Jehiskia puhui ystävällisesti kaikkein Leviläisten kanssa, joilla oli hyvä ymmärrys Herrasta; ja söivät juhlaa koko seitsemän päivää, ja uhrasivat kiitosuhria, ja kiittivät Herraa isäinsä Jumalaa.
Amola Lifai fi dunu da medenegiwane Hina Godema nodone sia: ne gadosu hou ouligibiba: le, Hesigaia da ilima nodone sia: i. Ilia da eso fesuale, ilia aowalalia Hina Godema nodoma: ne, gobele salasu hamoi.
23 Ja koko seurakunta mielistyi pitämään vielä toiset seitsemän päivää, ja he pitivät myös ne seitsemän päivää ilolla.
Amogalu, ilia huluane da eso eno fesuale, bu hahawane lolo moma: ne ilegei. Amaiba: le, ilia da amo hahawane hamoi.
24 Sillä Jehiskia Juudan kuningas antoi ylennykseksi kansalle tuhannen mullia ja seitsemäntuhatta lammasta. Ja ylimmäiset antoivat ylennykseksi kansalle tuhannen mullia ja kymmenentuhatta lammasta; ja monta pappia pyhitti itsensä.
Hina bagade da bulamagau gawali 1,000 agoane amola sibi 7,000 agoane amo dunu ilia medole moma: ne i. Amola eagene ouligisu dunu da bulamagau gawali 1,000 agoane amola sibi 10,000 agoane eno ilima i. Gobele salasu dunu bagohame da ilia nigima: dodofele, Godema mogili gagai.
25 Ja koko Juudan seurakunta iloitsi ja papit ja Leviläiset, ja koko seurakunta, joka oli tullut Israelista, niin myös muukalaiset, jotka olivat tulleet Israelin maalta, ja ne kuin asuivat Juudassa.
Amaiba: le, Yuda dunu huluane, gobele salasu dunu, Lifai fi dunu, dunu ilia da ga (north) amoga misi, amola ga fi dunu ilia da Isala: ili amola Yuda amoga fila misi, amo huluane da hahawane bagade ba: su.
26 Ja silloin oli suuri ilo Jerusalemissa, että Salomon Davidin pojan Israelin kuninkaan ajasta ei ole senkaltaista ollut Jerusalemissa.
Yelusaleme moilai bai bagade da hahawane hou bagade amoga nabaiwane ba: i. Bai hina bagade Soloumane (Da: ibidi egefe) ea ouligisu eso, amogainini misi esoga, hou amo agoai da hamedafa ba: su.
27 Ja papit ja Leviläiset nousivat ja siunasivat kansaa, ja heidän äänensä kuultiin, ja heidän rukouksensa tuli hänen pyhään asumiseensa taivaasen.
Gobele salasu dunu amola Lifai fi dunu da Hina Gode E dunu huluane gilisi ilima hahawane dogolegele ima: ne, Ema sia: ne gadoi. Amola Gode da Ea Diasu Hebene ganodini amoga ilia sia: ne gadosu nabalu, ili lale sali.
