< Proverbs 1 >
1 Proverbs of Solomon, son of David, king of Israel:
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 For knowing wisdom and instruction, For understanding sayings of intelligence,
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 For receiving the instruction of wisdom, Righteousness, judgment, and uprightness,
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 For giving to simple ones — prudence, To a youth — knowledge and discretion.
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 (The wise doth hear and increaseth learning, And the intelligent doth obtain counsels.)
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 For understanding a proverb and its sweetness, Words of the wise and their acute sayings.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 Fear of Jehovah [is] a beginning of knowledge, Wisdom and instruction fools have despised!
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Hear, my son, the instruction of thy father, And leave not the law of thy mother,
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 For a graceful wreath [are] they to thy head, And chains to thy neck.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 My son, if sinners entice thee be not willing.
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 If they say, 'Come with us, we lay wait for blood, We watch secretly for the innocent without cause,
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
12 We swallow them as Sheol — alive, And whole — as those going down [to] the pit, (Sheol )
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol )
13 Every precious substance we find, We fill our houses [with] spoil,
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 Thy lot thou dost cast among us, One purse is — to all of us.'
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 My son! go not in the way with them, Withhold thy foot from their path,
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 For their feet to evil do run, And they haste to shed blood.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Surely in vain is the net spread out before the eyes of any bird.
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 And they for their own blood lay wait, They watch secretly for their own lives.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 So [are] the paths of every gainer of dishonest gain, The life of its owners it taketh.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 Wisdom in an out-place crieth aloud, In broad places she giveth forth her voice,
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 At the head of the multitudes she calleth, In the openings of the gates, In the city her sayings she saith:
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 'Till when, ye simple, do ye love simplicity? And have scorners their scorning desired? And do fools hate knowledge?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Turn back at my reproof, lo, I pour forth to you my spirit, I make known my words with you.
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Because I have called, and ye refuse, I stretched out my hand, and none is attending,
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 And ye slight all my counsel, And my reproof ye have not desired.
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 I also in your calamity do laugh, I deride when your fear cometh,
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 When your fear cometh as destruction, And your calamity as a hurricane doth come, When on you come adversity and distress.
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Then they call me, and I do not answer, They seek me earnestly, and find me not.
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 Because that they have hated knowledge, And the fear of Jehovah have not chosen.
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 They have not consented to my counsel, They have despised all my reproof,
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 And they eat of the fruit of their way, And from their own counsels they are filled.
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 For the turning of the simple slayeth them, And the security of the foolish destroyeth them.
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 And whoso is hearkening to me dwelleth confidently, And [is] quiet from fear of evil!'
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.