Psalms 129

1 The song of greces. Israel seie now; Ofte thei fouyten ayens me fro my yongth.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

2 Ofte thei fouyten ayens me fro my yongthe; and sotheli thei miyten not to me.

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

3 Synneris forgeden on my bak; thei maden long her wickidnesse.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

4 The `iust Lord schal beete the nollis of synneris;

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

5 alle that haten Sion be schent, and turned abak.

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

6 Be thei maad as the hey of hous coppis; that driede vp, bifore that it be drawun vp.

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

7 Of which hei he that schal repe, schal not fille his hond; and he that schal gadere hondfullis, schal not fille his bosum.

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

8 And thei that passiden forth seiden not, The blessing of the Lord be on you; we blessiden you in the name of the Lord.

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.