Proverbs 18
1 He that wole go a wei fro a frend, sekith occasiouns; in al tyme he schal be dispisable.
Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
2 A fool resseyueth not the wordis of prudence; `no but thou seie tho thingis, that ben turned in his herte.
Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
3 A wickid man, whanne he cometh in to depthe of synnes, dispisith; but sclaundre and schenschipe sueth hym.
Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
4 Deep watir is the wordis of the mouth of a man; and a stronde fletinge ouer is the welle of wisdom.
Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
5 It is not good to take the persoone of a wickid man in doom, that thou bowe awei fro the treuthe of dom.
Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
6 The lippis of a fool medlen hem silf with chidyngis; and his mouth excitith stryues.
Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
7 The mouth of a fool is defoulyng of hym; and hise lippis ben the fallynge of his soule.
Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
8 The wordis of a double tungid man ben as symple; and tho comen `til to the ynnere thingis of the wombe. Drede castith doun a slowe man; forsothe the soulis of men turned in to wymmens condicioun schulen haue hungur.
Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
9 He that is neisch, and vnstidfast in his werk, is the brother of a man distriynge hise werkis.
Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
10 A strongeste tour is the name of the Lord; a iust man renneth to hym, and schal be enhaunsid.
Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
11 The catel of a riche man is the citee of his strengthe; and as a stronge wal cumpassinge hym.
Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
12 The herte of man is enhaunsid, bifor that it be brokun; and it is maad meke, bifore that it be glorified.
Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.
13 He that answerith bifore that he herith, shewith hym silf to be a fool; and worthi of schenschipe.
Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
14 The spirit of a man susteyneth his feblenesse; but who may susteyne a spirit liyt to be wrooth?
Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
15 The herte of a prudent man schal holde stidfastli kunnyng; and the eere of wise men sekith techyng.
Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
16 The yift of a man alargith his weie; and makith space to hym bifore princes.
Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
17 A iust man is the first accusere of hym silf; his frend cometh, and schal serche hym.
Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
18 Lot ceessith ayenseiyngis; and demeth also among miyti men.
Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
19 A brother that is helpid of a brothir, is as a stidfast citee; and domes ben as the barris of citees.
Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
20 A mannus wombe schal be fillid of the fruit of his mouth; and the seedis of hise lippis schulen fille hym.
Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
21 Deth and lijf ben in the werkis of tunge; thei that louen it, schulen ete the fruytis therof.
Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
22 He that fyndith a good womman, fyndith a good thing; and of the Lord he schal drawe vp myrthe. He that puttith a wey a good womman, puttith awei a good thing; but he that holdith auowtresse, is a fool and vnwijs.
Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
23 A pore man schal speke with bisechingis; and a riche man schal speke sterneli.
Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
24 A man freendli to felouschipe schal more be a frend, than a brothir.
Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
