Proverbs 16
1 It perteyneth to man to make redi the soule; and it perteyneth to the Lord to gouerne the tunge.
Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.
2 Alle the weies of men ben opyn to the iyen of God; the Lord is a weiere of spiritis.
Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.
3 Schewe thi werkys to the Lord; and thi thouytis schulen be dressid.
Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.
4 The Lord wrouyte alle thingis for hym silf; and he made redi a wickid man to the yuel dai.
Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.
5 Abhomynacioun of the Lord is ech proude man; yhe, thouy the hond is to the hond, he schal not be innocent. The bigynnyng of good weie is to do riytwisnesse; forsothe it is more acceptable at God, than to offre sacrifices.
Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
6 Wickidnesse is ayen bouyt bi merci and treuthe; and me bowith awei fro yuel bi the drede of the Lord.
Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.
7 Whanne the weyes of man plesen the Lord, he schal conuerte, yhe, hise enemyes to pees.
Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.
8 Betere is a litil with riytfulnesse, than many fruytis with wickidnesse.
Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.
9 The herte of a man schal dispose his weie; but it perteyneth to the Lord to dresse hise steppis.
Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.
10 Dyuynyng is in the lippis of a king; his mouth schal not erre in doom.
Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.
11 The domes of the Lord ben weiyte and a balaunce; and hise werkis ben alle the stoonys of the world.
Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.
12 Thei that don wickidli ben abhomynable to the king; for the trone of the rewme is maad stidfast bi riytfulnesse.
Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.
13 The wille of kyngis is iust lippis; he that spekith riytful thingis, schal be dressid.
Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.
14 Indignacioun of the kyng is messangeris of deth; and a wijs man schal plese him.
Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.
15 Lijf is in the gladnesse of the `cheer of the king; and his merci is as a reyn comynge late.
Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.
16 Welde thou wisdom, for it is betere than gold; and gete thou prudence, for it is precyousere than siluer.
Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.
17 The path of iust men bowith awei yuelis; the kepere of his soule kepith his weie.
Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.
18 Pride goith bifore sorewe; and the spirit schal be enhaunsid byfor fallyng.
Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.
19 It is betere to be maad meke with mylde men, than to departe spuylis with proude men.
Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.
20 A lerned man in word schal fynde goodis; and he that hopith in the Lord is blessid.
Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.
21 He that is wijs in herte, schal be clepid prudent; and he that is swete in speche, schal fynde grettere thingis.
Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.
22 The welle of lijf is the lernyng of him that weldith; the techyng of foolis is foli.
Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.
23 The herte of a wijs man schal teche his mouth; and schal encreesse grace to hise lippis.
Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.
24 Wordis wel set togidere is a coomb of hony; helthe of boonys is the swetnesse of soule.
Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.
25 A weye is that semeth riytful to a man; and the laste thingis therof leden to deth.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.
26 The soule of a man trauelinge trauelith to hym silf; for his mouth compellide hym.
Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.
27 An vnwijs man diggith yuel; and fier brenneth in hise lippis.
Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.
28 A weiward man reisith stryues; and a man ful of wordis departith princis.
Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
29 A wickid man flaterith his frend; and ledith hym bi a weie not good.
Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.
30 He that thenkith schrewid thingis with iyen astonyed, bitith hise lippis, and parformeth yuel.
Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.
31 A coroun of dignyte is eelde, that schal be foundun in the weies of riytfulnesse.
Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.
32 A pacient man is betere than a stronge man; and he that `is lord of his soule, is betere than an ouercomere of citees.
Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.
33 Lottis ben sent into the bosum; but tho ben temperid of the Lord.
Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.
