Proverbs 14
1 A wijs womman bildith hir hous; and an unwijs womman schal distrie with hondis an hous bildid.
Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
2 A man goynge in riytful weie, and dredinge God, is dispisid of hym, that goith in a weie of yuel fame.
Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
3 The yerde of pride is in the mouth of a fool; the lippis of wijs men kepen hem.
Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
4 Where oxis ben not, the cratche is void; but where ful many cornes apperen, there the strengthe of oxe is opyn.
Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
5 A feithful witnesse schal not lie; a gileful witnesse bringith forth a leesing.
Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
6 A scornere sekith wisdom, and he fyndith not; the teching of prudent men is esy.
Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
7 Go thou ayens a man a fool; and he schal not knowe the lippis of prudence.
Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
8 The wisdom of a fel man is to vndirstonde his weie; and the vnwarnesse of foolis errith.
Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
9 A fool scorneth synne; grace schal dwelle among iust men.
Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
10 The herte that knowith the bittirnesse of his soule; a straunger schal not be meddlid in the ioie therof.
Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
11 The hous of wickid men schal be don awei; the tabernaclis of iust men schulen buriowne.
Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
12 Sotheli a weie is, that semeth iust to a man; but the laste thingis therof leden forth to deth.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
13 Leiyyng schal be medlid with sorewe; and morenyng ocupieth the laste thingis of ioye.
Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
14 A fool schal be fillid with hise weies; and a good man schal be aboue hym.
Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
15 An innocent man bileueth to eche word; a felle man biholdith hise goyngis.
Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
16 A wijs man dredith, and bowith awei fro yuel; a fool skippith ouer, and tristith.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
17 A man vnpacient schal worche foli; and a gileful man is odiouse.
Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
18 Litle men of wit schulen holde foli; and felle men schulen abide kunnyng.
Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
19 Yuel men schulen ligge bifor goode men; and vnpitouse men bifor the yatis of iust men.
Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
20 A pore man schal be hateful, yhe, to his neiybore; but many men ben frendis of riche men.
Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
21 He that dispisith his neiybore, doith synne; but he that doith merci to a pore man, schal be blessid. He that bileueth in the Lord, loueth merci;
Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
22 thei erren that worchen yuel. Merci and treuthe maken redi goodis;
Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
23 abundaunce `schal be in ech good werk. Sotheli where ful many wordis ben, there nedynesse is ofte.
Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
24 The coroun of wise men is the richessis of hem; the fooli of foolis is vnwarnesse.
Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
25 A feithful witnesse delyuereth soulis; and a fals man bringith forth leesyngis.
Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
26 In the drede of the Lord is triste of strengthe; and hope schal be to the sones of it.
Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
27 The drede of the Lord is a welle of lijf; that it bowe awei fro the fallyng of deth.
Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
28 The dignite of the king is in the multitude of puple; and the schenschipe of a prince is in the fewnesse of puple.
Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
29 He that is pacient, is gouerned bi myche wisdom; but he that is vnpacient, enhaunsith his foli.
Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
30 Helthe of herte is the lijf of fleischis; enuye is rot of boonys.
Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
31 He that falsli chalengith a nedi man, dispisith his maker; but he that hath merci on a pore man, onourith that makere.
Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
32 A wickid man is put out for his malice; but a iust man hopith in his deth.
Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
33 Wisdom restith in the herte of a wijs man; and he schal teche alle vnlerned men.
Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
34 Riytfulnesse reisith a folc; synne makith puplis wretchis.
Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
35 A mynystre vndurstondynge is acceptable to a kyng; a mynystre vnprofitable schal suffre the wrathfulnesse of him.
Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
