Proverbs 10
1 The parablis of Salomon. A wijs sone makith glad the fadir; but a fonned sone is the sorewe of his modir.
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
2 Tresouris of wickidnesse schulen not profite; but riytfulnesse schal delyuere fro deth.
Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
3 The Lord schal not turmente the soule of a iust man with hungur; and he schal distrie the tresouns of vnpitouse men.
Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
4 A slow hond hath wrouyt nedynesse; but the hond of stronge men makith redi richessis. Forsothe he that enforsith to gete `ony thing bi leesyngis, fedith the wyndis; sotheli the same man sueth briddis fleynge.
Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
5 He that gaderith togidere in heruest, is a wijs sone; but he that slepith in sommer, is a sone of confusioun.
Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
6 The blessing of God is ouer the heed of a iust man; but wickidnesse hilith the mouth of wickid men.
Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
7 The mynde of a iust man schal be with preisingis; and the name of wickid men schal wexe rotun.
Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
8 A wijs man schal resseyue comaundementis with herte; a fool is betun with lippis.
Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
9 He that goith simpli, goith tristili; but he that makith schrewid hise weies, schal be opyn.
Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
10 He that bekeneth with the iye, schal yyue sorewe; a fool schal be betun with lippis.
Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
11 The veyne of lijf is the mouth of a iust man; but the mouth of wickid men hilith wickidnesse.
Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
12 Hatrede reisith chidingis; and charite hilith alle synnes.
Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
13 Wisdom is foundun in the lippis of a wise man; and a yerd in the bak of him that is nedi of herte.
Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
14 Wise men hiden kunnyng; but the mouth of a fool is nexte to confusioun.
Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
15 The catel of a riche man is the citee of his strengthe; the drede of pore men is the nedynesse of hem.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
16 The werk of a iust man is to lijf; but the fruyt of a wickid man is to synne.
Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
17 The weie of lijf is to him that kepith chastising; but he that forsakith blamyngis, errith.
Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
18 False lippis hiden hatrede; he that bringith forth dispisinge is vnwijs.
Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
19 Synne schal not faile in myche spekyng; but he that mesurith hise lippis, is moost prudent.
Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
20 Chosun siluer is the tunge of a iust man; the herte of wickid men is for nouyt.
Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
21 The lippis of a iust man techen ful manye men; but thei that ben vnlerned, schulen die in nedinesse of herte.
Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
22 The blessing of the Lord makith riche men; and turment schal not be felowschipid to hem.
Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
23 A fool worchith wickidnesse as bi leiyyng; but `wisdom is prudence to a man.
Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
24 That that a wickid man dredith, schal come on hym; the desire of iust men schalbe youun to hem.
Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
25 As a tempeste passynge, a wickid man schal not be; but a iust man schal be as an euerlastynge foundement.
Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
26 As vynegre noieth the teeth, and smoke noieth the iyen; so a slow man noieth hem that senten hym in the weie.
Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
27 The drede of the Lord encreesith daies; and the yeeris of wickid men schulen be maad schort.
Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
28 Abiding of iust men is gladnesse; but the hope of wickid men schal perische.
Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
29 The strengthe of a symple man is the weie of the Lord; and drede to hem that worchen yuel.
Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
30 A iust man schal not be moued with outen ende; but wickid men schulen not dwelle on the erthe.
Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
31 The mouth of a iust man schal bringe forth wisdom; the tunge of schrewis schal perische.
Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
32 The lippis of a iust man biholden pleasaunt thingis; and the mouth of wickid men byholdith weiward thingis.
Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
