Job 12
1 Sotheli Joob answeride, and seide,
Job vastasi ja sanoi:
2 Therfor ben ye men aloone, that wisdom dwelle with you?
"Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
3 And to me is an herte, as and to you, and Y am not lowere than ye; for who knowith not these thingis, whiche ye knowen?
Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
4 He that is scorned of his frend, as Y am, schal inwardli clepe God, and God schal here hym; for the symplenesse of a iust man is scorned.
Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
5 A laumpe is dispisid at the thouytis of riche men, and the laumpe is maad redi to a tyme ordeyned.
Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
6 The tabernaclis of robberis ben plenteuouse, `ether ful of goodis; and boldli thei terren God to wraththe, whanne he hath youe alle thingis in to her hondis.
Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
7 No wondur, ax thou beestis, and tho schulen teche thee; and axe thou volatilis of the eir, and tho schulen schewe to thee.
"Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
8 Speke thou to the erthe, and it schal answere thee; and the fischis of the see schulen telle tho thingis.
tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
9 Who knowith not that the hond of the Lord made alle these thingis?
Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
10 In whos hond the soule is of ech lyuynge thing, and the spirit, `that is, resonable soule, of ech fleisch of man.
hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -
11 Whether the eere demeth not wordis, and the chekis of the etere demen sauour?
"Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"
12 Wisdom is in elde men, and prudence is in myche tyme.
"Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
13 Wisdom and strengthe is at God; he hath counsel and vndurstondyng.
"Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
14 If he distrieth, no man is that bildith; if he schittith in a man, `noon is that openith.
Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.
15 If he holdith togidere watris, alle thingis schulen be maad drie; if he sendith out tho watris, tho schulen distrie the erthe.
Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
16 Strengthe and wisdom is at God; he knowith bothe hym that disseyueth and hym that is disseyued.
Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
17 And he bryngith conselours in to a fonned eende, and iugis in to wondryng, ethir astonying.
Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
18 He vnbindith the girdil of kyngis, and girdith her reynes with a coorde.
Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
19 He ledith her prestis with out glorie, and he disseyueth the principal men, `ethir counselours;
Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
20 and he chaungith the lippis of sothefast men, and takith awei the doctrine of elde men.
Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
21 He schedith out dispisyng on princes, and releeueth hem, that weren oppressid.
Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
22 Which schewith depe thingis fro derknessis; and bryngith forth in to liyt the schadewe of deeth.
Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
23 Which multiplieth folkis, and leesith hem, and restorith hem destried in to the hool.
Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
24 Which chaungith the herte of princes of the puple of erthe; and disseyueth hem, that thei go in veyn out of the weie.
Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
25 Thei schulen grope, as in derknessis, and not in liyt; and he schal make hem to erre as drunken men.
He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."
