Psalms 141
1 A Psalm by David. LORD, I have called on you. Come to me quickly! Listen to my voice when I call to you.
Davidin Psalmi. Herra, minä avukseni huudan sinua: riennä minun puoleeni: ota korviis minun ääneni, koska minä sinua huudan.
2 Let my prayer be set before you like incense; the lifting up of my hands like the evening sacrifice.
Kelvatkoon minun rukoukseni sinun edessäs niinkuin savu-uhri, minun kätteni ylennys niinkuin ehtoo-uhri.
3 Set a watch, LORD, before my mouth. Keep the door of my lips.
Herra, varjele minun suuni ja varjele minun huuleni.
4 Don’t incline my heart to any evil thing, to practise deeds of wickedness with men who work iniquity. Don’t let me eat of their delicacies.
Älä kallista minun sydäntäni mihinkään pahuuteen, pitämään jumalatointa menoa pahointekiäin kanssa, etten minä söisi niitä, mitkä heille kelpaavat.
5 Let the righteous strike me, it is kindness; let him reprove me, it is like oil on the head; don’t let my head refuse it; Yet my prayer is always against evil deeds.
Vanhurskas lyökään minua ystävällisesti, ja nuhdelkaan minua, se olkoon niinkuin öljy minun pääni päällä; sillä minä vielä rukoilen heidän pahuuttansa vastaan.
6 Their judges are thrown down by the sides of the rock. They will hear my words, for they are well spoken.
Heidän opettajansa sysättäköön kiveen, niin sitte kuullaan minun opetukseni suloiseksi.
7 “As when one ploughs and breaks up the earth, our bones are scattered at the mouth of Sheol.” (Sheol h7585)
Meidän luumme ovat hajoitetut haudan reunalle, niinkuin joku maan repis ja kaivais. (Sheol h7585)
8 For my eyes are on you, LORD, the Lord. I take refuge in you. Don’t leave my soul destitute.
Sillä sinua, Herra, Herra, minun silmäni katsovat: minä uskallan sinuun, älä minun sieluani hylkää.
9 Keep me from the snare which they have laid for me, from the traps of the workers of iniquity.
Varjele minua siitä paulasta, jonka he asettivat eteeni, ja pahointekiäin ansasta.
10 Let the wicked fall together into their own nets while I pass by.
Jumalattomat lankeevat toinen toisensa kanssa omiin verkkoihinsa, siihenasti kuin minä pääsen ohitse.
