Job 27
1 Job again took up his parable, and said,
Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi:
2 “As God lives, who has taken away my right, the Almighty, who has made my soul bitter
Niin totta kuin Jumala elää, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa:
3 (for the length of my life is still in me, and the spirit of God is in my nostrils);
Niinkauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani,
4 surely my lips will not speak unrighteousness, neither will my tongue utter deceit.
Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä.
5 Far be it from me that I should justify you. Until I die I will not put away my integrity from me.
Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihenasti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani.
6 I hold fast to my righteousness, and will not let it go. My heart will not reproach me so long as I live.
Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani.
7 “Let my enemy be as the wicked. Let him who rises up against me be as the unrighteous.
Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi.
8 For what is the hope of the godless, when he is cut off, when God takes away his life?
Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois?
9 Will God hear his cry when trouble comes on him?
Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee?
10 Will he delight himself in the Almighty, and call on God at all times?
Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika?
11 I will teach you about the hand of God. I will not conceal that which is with the Almighty.
Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa.
12 Behold, all of you have seen it yourselves; why then have you become altogether vain?
Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne?
13 “This is the portion of a wicked man with God, the heritage of oppressors, which they receive from the Almighty.
Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat:
14 If his children are multiplied, it is for the sword. His offspring will not be satisfied with bread.
Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä.
15 Those who remain of him will be buried in death. His widows will make no lamentation.
Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän.
16 Though he heap up silver as the dust, and prepare clothing as the clay;
Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niinkuin lokaa,
17 he may prepare it, but the just will put it on, and the innocent will divide the silver.
Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan.
18 He builds his house as the moth, as a booth which the watchman makes.
Hän rakentaa huoneensa niinkuin toukka, ja niinkuin vartia tekee itsellensä lakan.
19 He lies down rich, but he will not do so again. He opens his eyes, and he is not.
Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.
20 Terrors overtake him like waters. A storm steals him away in the night.
Hänen päällensä lankee pelko niinkuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois.
21 The east wind carries him away, and he departs. It sweeps him out of his place.
Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa.
22 For it hurls at him, and does not spare, as he flees away from his hand.
Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman.
23 Men will clap their hands at him, and will hiss him out of his place.
Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut.
