< Psalms 55 >
1 For the Chief Musician; on stringed instruments. Maschil of David. Give ear to my prayer, O God; and hide not thyself from my supplication.
Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.
2 Attend unto me, and answer me: I am restless in my complaint, and moan;
Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;
3 Because of the voice of the enemy, because of the oppression of the wicked; for they cast iniquity upon me, and in anger they persecute me.
Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.
4 My heart is sore pained within me: and the terrors of death are fallen upon me.
Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.
5 Fearfulness and trembling are come upon me, and horror hath overwhelmed me.
Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.
6 And I said, Oh that I had wings like a dove! then would I fly away, and be at rest.
Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!
7 Lo, then would I wander far off, I would lodge in the wilderness. (Selah)
Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, (Sela)
8 I would haste me to a shelter from the stormy wind and tempest.
Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.
9 Destroy, O Lord, [and] divide their tongue: for I have seen violence and strife in the city.
Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.
10 Day and night they go about upon the walls thereof: iniquity also and mischief are in the midst of it.
He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 Wickedness is in the midst thereof: oppression and guile depart not from her streets.
Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.
12 For it was not an enemy that reproached me; then I could have borne it: neither was it he that hated me that did magnify himself against me; then I would have hid myself from him:
Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.
13 But it was thou, a man mine equal, my companion, and my familiar friend.
Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:
14 We took sweet counsel together, we walked in the house of God with the throng.
Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.
15 Let death come suddenly upon them, let them go down alive into the pit: for wickedness is in their dwelling, in the midst of them. (Sheol )
Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä. (Sheol )
16 As for me, I will call upon God; and the LORD shall save me.
Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.
17 Evening, and morning, and at noonday, will I complain, and moan: and he shall hear my voice.
Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.
18 He hath redeemed my soul in peace from the battle that was against me: for they were many [that strove] with me.
Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.
19 God shall hear, and answer them, even he that abideth of old, (Selah) [the men] who have no changes, and who fear not God.
Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, (Sela) jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.
20 He hath put forth his hands against such as were at peace with him: he hath profaned his covenant.
He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.
21 His mouth was smooth as butter, but his heart was war: his words were softer than oil, yet were they drawn swords.
Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.
22 Cast thy burden upon the LORD, and he shall sustain thee: he shall never suffer the righteous to be moved.
Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.
23 But thou, O God, shalt bring them down into the pit of destruction: bloodthirsty and deceitful men shall not live out half their days; but I will trust in thee.
Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.