Psalms 102
1 [A Prayer of the afflicted, when he is overwhelmed and pours out his complaint before the LORD.] Hear my prayer, LORD. Let my cry come to you.
Raadollisen rukous, kuin hän murheissansa on, ja valituksensa Herran eteen vuodattaa. Herra, kuule minun rukoukseni, ja anna minun huutoni tykös tulla!
2 Do not hide your face from me in the day of my distress. Turn your ear to me. Answer me quickly in the day when I call.
Älä kasvojas minulta peitä hädässä: kallista korvas minun puoleeni; koska minä sinua rukoilen, niin kuule pian minun rukoukseni.
3 For my days consume away like smoke. My bones are burned like a hearth.
Sillä minun päiväni ovat kuluneet niinkuin savu, ja minun luuni ovat poltetut niinkuin kekäle.
4 My heart is blighted like grass, and withered, for I forget to eat my bread.
Minun sydämeni on lyöty ja kuivettunut niinkuin heinä, niin että minä myös unohdan leipäni syödä.
5 By reason of the voice of my groaning, my bones stick to my skin.
Minun luuni tarttuvat lihaani huokauksestani.
6 I am like a pelican of the wilderness. I have become as an owl of the waste places.
Minä olen niinkuin ruovonpäristäjä korvessa: minä olen niinkuin hyypiä hävitetyissä kaupungeissa.
7 I watch, and have become like a sparrow that is alone on the housetop.
Minä valvon, ja olen niinkuin yksinäinen lintu katon päällä.
8 My enemies reproach me all day. Those who are mad at me use my name as a curse.
Joka päivä häpäisevät viholliseni minua, ja jotka minua syljeskelevät, vannovat minun kauttani.
9 For I have eaten ashes like bread, and mixed my drink with tears,
Sillä minä syön tuhkaa niinkuin leipää, ja sekoitan juomani itkulla,
10 Because of your indignation and your wrath, for you have taken me up, and thrown me away.
Sinun uhkaukses ja vihas tähden, ettäs minun nostanut olet ja paiskannut maahan.
11 My days are like a long shadow. I have withered like grass.
Minun päiväni ovat kuluneet niinkuin varjo, ja minä kuivetun niinkuin ruoho.
12 But you, LORD, will abide forever; your renown endures to all generations.
Mutta sinä, Herra, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos sukukunnasta sukukuntaan.
13 You will arise and have mercy on Zion; for it is time to have pity on her. Yes, the set time has come.
Nouse siis ja armahda Zionia; sillä aika on häntä armahtaa, ja aika on tullut.
14 For your servants take pleasure in her stones, and have pity on her dust.
Sillä sinun palvelias halajavat sitä rakentaa, ja näkisivät mielellänsä, että hänen kivensä ja kalkkinsa valmiit olisivat,
15 So the nations will fear the name of the LORD; all the kings of the earth your glory.
Että pakanat Herran nimeä pelkäisivät, ja kaikki kuninkaat maan päällä sinun kunniaas.
16 For the LORD has built up Zion. He has appeared in his glory.
Kuin Herra rakentaa Zionin, niin hän nähdään kunniassansa.
17 He has responded to the prayer of the destitute, and has not despised their prayer.
Hän kääntää itsensä hyljättyjen rukouksen puoleen, ja ei katso heidän rukoustansa ylön.
18 This will be written for the generation to come, that a people yet to be created may praise the LORD.
Se pitää kirjoitettaman tulevaisille sukukunnille, ja se kansa, joka luodaan, pitää kiittämän Herraa.
19 For he has looked down from the height of his sanctuary. From heaven, the LORD looked at the earth;
Sillä hän katselee pyhästä korkeudestansa: Herra näkee taivaasta maan päälle,
20 to hear the groans of the prisoner; to free those who are condemned to death;
Että hän kuulee vankein huokaukset, ja kirvoittaa kuoleman lapset;
21 that men may declare the name of the LORD in Zion, and his praise in Jerusalem;
Että he saarnaavat Herran nimeä Zionissa, ja hänen kiitostansa Jerusalemissa,
22 when the peoples are gathered together, the kingdoms, to serve the LORD.
Koska kansat ynnä kokoontuvat, ja valtakunnat, Herraa palvelemaan.
23 He weakened my strength along the course. He shortened my days.
Hän nöyryyttää tiellä minun voimani: hän lyhentää minun päiväni.
24 I said, "My God, do not take me away in the midst of my days. Your years are throughout all generations.
Minä sanoin: minun Jumalani, älä minua ota pois keski-ijässäni: sinun ajastaikas pysyvät suvusta sukuun.
25 In the beginning, LORD, you established the foundation of the earth. The heavens are the works of your hands.
Sinä olet muinen maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas.
26 They will perish, but you remain; and they will all wear out like a garment. You will change them like a cloak, and they will be changed.
Ne katoovat, mutta sinä pysyt: ne kaikki vanhenevat niinkuin vaate: ne muuttuvat niinkuin vaate, koska sinä heitä muuttelet.
27 But you are the same. Your years will have no end.
Mutta sinä pysyt niinkuin sinä olet, ja sinun vuotes ei lopu.
28 The children of your servants will continue, and their descendants will be established before you."
Sinun palveliais lapset pysyvät ja heidän sikiänsä sinun edessäs menestyvät.
