Job 21
1 Then Job answered and said:
Job vastasi ja sanoi:
2 Hear diligently my speech; and let this be your consolations.
"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
3 Suffer me, that I may speak; and after that I have spoken, mock on.
Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4 As for me, is my complaint to man? Or why should I not be impatient?
Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5 Turn unto me, and be astonished, and lay your hand upon your mouth.
Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
6 Even when I remember I am affrighted, and horror hath taketh hold on my flesh.
Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
7 Wherefore do the wicked live, become old, yea, wax mighty in power?
Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8 Their seed is established in their sight with them, and their offspring before their eyes.
Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9 Their houses are safe, without fear, neither is the rod of God upon them.
Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
10 Their bull gendereth, and faileth not; their cow calveth, and casteth not her calf.
Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11 They send forth their little ones like a flock, and their children dance.
Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12 They sing to the timbrel and harp, and rejoice at the sound of the pipe.
He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. (Sheol h7585)
14 Yet they said unto God: 'Depart from us; for we desire not the knowledge of Thy ways.
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15 What is the Almighty, that we should serve Him? And what profit should we have, if we pray unto Him?' —
Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
16 Lo, their prosperity is not in their hand; the counsel of the wicked is far from me.
Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17 How oft is it that the lamp of the wicked is put out? that their calamity cometh upon them? that He distributeth pains in His anger?
Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18 That they are as stubble before the wind, and as chaff that the storm stealeth away?
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19 'God layeth up his iniquity for his children!' — let Him recompense it unto himself, that he may know it.
Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
20 Let his own eyes see his destruction, and let him drink of the wrath of the Almighty.
Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21 For what pleasure hath he in his house after him? seeing the number of his months is determined.
Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22 Shall any teach God knowledge? seeing it is He that judgeth those that are high.
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23 One dieth in his full strength, being wholly at ease and quiet;
Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
24 His pails are full of milk, and the marrow of his bones is moistened.
hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25 And another dieth in bitterness of soul, and hath never tasted of good.
Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
26 They lie down alike in the dust, and the worm covereth them.
Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
27 Behold, I know your thoughts, and the devices which ye wrongfully imagine against me.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28 For ye say: 'Where is the house of the prince? And where is the tent wherein the wicked dwelt?'
Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29 Have ye not asked them that go by the way; and will ye misdeem their tokens,
niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30 That the evil man is reserved to the day of calamity, that they are led forth to the day of wrath?
että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31 But who shall declare his way to his face? And who shall repay him what he hath done?
Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32 For he is borne to the grave, and watch is kept over his tomb.
Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33 The clods of the valley are sweet unto him, and all men draw after him, as there were innumerable before him.
Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
34 How then comfort ye me in vain? And as for your answers, there remaineth only faithlessness?
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
