Psalms 78
1 A Psalme to give instruction committed to Asaph. Heare my doctrine, O my people: incline your eares vnto the wordes of my mouth.
Asaphin opetus. Kuule, kansani, minun lakini: kallistakaat korvanne minun suuni sanoihin.
2 I will open my mouth in a parable: I will declare high sentences of olde.
Minä avaan suuni sananlaskuun, ja vanhat tapaukset mainitsen,
3 Which we haue heard and knowen, and our fathers haue tolde vs.
Jotka me kuulleet olemme ja tiedämme, ja meidän isämme meille jutelleet ovat,
4 Wee will not hide them from their children but to the generation to come we wil shewe the praises of the Lord his power also, and his wonderful woorkes that he hath done:
Ettemme sitä salaisi heidän lapsiltansa, jälkeentulevaiselta sukukunnalta, julistain Herran kiitoksia, ja hänen voimaansa ja ihmeitänsä, jotka hän on tehnyt.
5 How he established a testimonie in Iaakob, and ordeined a Law in Israel, which he commanded our fathers, that they shoulde teache their children:
Hän sääsi todistuksen Jakobissa, ja antoi lain Israelissa, jonka hän käski meidän isäimme opettaa lapsillensa,
6 That the posteritie might knowe it, and the children, which should be borne, should stand vp, and declare it to their children:
Että vastatulevaiset oppisivat, ja lapset, jotka vielä syntyvät: kuin he kasvavat, että hekin myös ilmoittaisivat lapsillensa;
7 That they might set their hope on God, and not forget the workes of God but keepe his commandements:
Että he panisivat toivonsa Jumalaan ja ei unohtaisi Jumalan tekoja, vaan pitäisivät hänen käskynsä,
8 And not to bee as their fathers, a disobedient and rebellious generation: a generation that set not their heart aright, and whose spirite was not faithfull vnto God.
Ja ei olisi niinkuin heidän isänsä, vastahakoinen ja kankia suku, joka ei vahvistanut sydäntänsä, ja heidän henkensä ei riippunut uskollisesti Jumalassa;
9 The children of Ephraim being armed and shooting with the bowe, turned backe in the day of battell.
Niinkuin Ephraimin lapset, sota-aseilla varustetut joutsimiehet, pakenivat sodan ajalla.
10 They kept not the couenant of God, but refused to walke in his Lawe,
Ei he pitäneet Jumalan liittoa, ja ei vaeltaneet hänen laissansa.
11 And forgate his Actes, and his wonderfull woorkes that he had shewed them.
Ja he unohtivat hänen tekonsa ja ihmeensä, jotka hän heille osottanut oli.
12 Hee did marueilous thinges in the sight of their fathers in the lande of Egypt: euen in the fielde of Zoan.
Heidän isäinsä edessä teki hän ihmeitä, Egyptin maassa, Zoanin kedolla.
13 He deuided the Sea, and led them through: he made also the waters to stand as an heape.
Hän halkasi meren ja vei heitä sen lävitse, ja asetti vedet niinkuin roukkion.
14 In the day time also hee led them with a cloude, and all the night with a light of fire.
Ja hän talutti heitä yli päivää pilvellä, yli yötä tulen valolla.
15 He claue the rockes in the wildernes, and gaue them drinke as of the great depths.
Hän halkasi kalliot korvessa, ja juotti heitä vedellä yltäkyllä.
16 He brought floods also out of the stonie rocke; so that hee made the waters to descend like the riuers.
Ja hän laski ojat vuotamaan kalliosta, niin että vedet siitä vuosivat niinkuin virrat.
17 Yet they sinned stil against him, and prouoked the Highest in the wildernesse,
Ja vielä he sittenkin syntiä tekivät häntä vastaan, ja vihoittivat korkeimman korvessa.
18 And tempted God in their heartes in requiring meate for their lust.
He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, anoen ruokaa sielullensa.
19 They spake against God also, saying, Can God prepare a table in the wildernesse?
He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat: voineeko Jumala valmistaa pöydän korvessa?
20 Behold, he smote the rocke, that the water gushed out, and the streames ouerflowed: can hee giue bread also? or prepare flesh for his people?
Katso, kyllä tosin hän kallioon löi, ja vedet vuosivat, ja ojat juoksivat; mutta voineeko hän myös leipää antaa, eli kansallensa lihaa toimittaa?
21 Therefore the Lord heard and was angrie, and the fire was kindled in Iaakob, and also wrath came vpon Israel,
Kuin Herra sen kuuli, vihastui hän: ja tuli sytytettiin Jakobissa, ja julmuus tuli Israelin päälle,
22 Because they beleeued not in God, and trusted not in his helpe.
Ettei he uskoneet Jumalan päälle, ja ei uskaltaneet hänen apuunsa.
23 Yet he had comanded the clouds aboue, and had opened the doores of heauen,
Ja hän käski pilviä ylhäältä, ja avasi taivaan ovet,
24 And had rained downe MAN vpon them for to eate, and had giuen them of the wheate of heauen.
Ja antoi sataa heille mannaa syödäksensä, ja antoi heille taivaan leipää.
25 Man did eate the bread of Angels: hee sent them meate ynough.
He söivät väkeväin leipää: hän lähetti heille kyllä ruokaa ravinnoksi.
26 He caused the Eastwinde to passe in the heauen, and through his power he brought in the Southwinde.
Hän antoi itätuulen puhaltaa taivaan alla, ja väkevyydellänsä kehoitti hän etelätuulen,
27 Hee rained flesh also vpon them as dust, and feathered foule as the sand of the sea.
Ja antoi sataa, niinkuin tomua, lihaa heille, ja lintuja niinkuin santaa meressä,
28 And hee made it fall in the middes of their campe euen round about their habitations.
Ja salli langeta keskelle heidän leiriänsä, joka paikassa kuin he asuivat.
29 So they did eate and were well filled: for he gaue them their desire.
Niin he söivät ja yltäkyllä ravittiin: ja hän antoi heille heidän himonsa,
30 They were not turned from their lust, but the meate was yet in their mouthes,
Kuin ei he vielä lakanneet himoitsemasta, ja ruoka oli vielä heidän suussansa,
31 When the wrath of God came euen vpon them, and slew the strongest of them, and smote downe the chosen men in Israel.
Tuli Jumalan viha heidän päällensä, ja tappoi jaloimmat heidän seastansa, ja parahimmat Israelissa hän maahan löi.
32 For all this, they sinned stil, and beleeued not his wonderous woorkes.
Mutta vielä sittenkin kaikissa näissä he syntiä tekivät ja ei uskoneet hänen ihmeitänsä.
33 Therefore their daies did hee consume in vanitie, and their yeeres hastily.
Sentähden lopetti hän heidän päivänsä turhuudessa, ja heidän vuotensa kiiruhtain.
34 And when hee slewe them, they sought him and they returned, and sought God earely.
Kuin hän heitä tappoi, etsivät he häntä: ja he palasivat ja tulivat varhain Jumalan tykö,
35 And they remembred that God was their strength, and the most high God their redeemer.
Ja muistelivat, että Jumala on heidän turvansa, ja Jumala korkein heidän lunastajansa.
36 But they flattered him with their mouth, and dissembled with him with their tongue.
Ja he puhuivat hänelle ulkokullaisesti suullansa, ja valehtelivat hänelle kielellänsä.
37 For their heart was not vpright with him: neither were they faithfull in his couenant.
Mutta heidän sydämensä ei ollut oikia hänen puoleensa, ja ei he pitäneet uskollisesti hänen liittoansa.
38 Yet he being merciful forgaue their iniquitie, and destroied them not, but oft times called backe his anger, and did not stirre vp all his wrath.
Mutta hän oli armollinen, ja antoi pahat teot anteeksi, ja ei hukuttanut heitä; ja hän käänsi pois usein vihansa, ettei hän laskenut kaikkea vihaansa menemään.
39 For he remembered that they were flesh: yea, a winde that passeth and commeth not againe.
Sillä hän muisti heidän lihaksi, tuuleksi, joka menee pois ja ei palaja.
40 How oft did they prouoke him in the wildernes? and grieue him in the desert?
Kuinka usein he vihoittivat hänen korvessa ja kehoittivat hänen erämaassa?
41 Yea, they returned, and tempted God, and limited the Holie one of Israel.
Ja he kiusasivat taas Jumalaa joka aika, ja laittivat pyhää Israelissa.
42 They remembered not his hand, nor the day when he deliuered them from the enemie,
Ei he muistaneet hänen kättänsä sinä päivänä, jona hän lunasti heitä vihollisista:
43 Nor him that set his signes in Egypt, and his wonders in the fielde of Zoan,
Niinkuin hän oli merkkinsä Egyptissä tehnyt, ja ihmeensä Zoanin kedolla,
44 And turned their riuers into blood, and their floods, that they could not drinke.
Koska hän heidän virtansa vereksi muutti, ettei he ojistansa taitaneet juoda:
45 Hee sent a swarme of flies among them, which deuoured them, and frogs, which destroyed them.
Koska hän turilaat heidän sekaansa lähetti, jotka heitä söivät, ja sammakot, jotka heitä hukuttivat;
46 He gaue also their fruites vnto the caterpiller, and their labour vnto the grassehopper.
Ja antoi heidän tulonsa ruohomadoille, ja heidän työnsä heinäsirkoille;
47 He destroied their vines with haile, and their wilde figge trees with the hailestone.
Koska hän rakeilla heidän viinapuunsa löi, ja heidän metsäfikunansa jääkivillä;
48 He gaue their cattell also to the haile, and their flockes to the thunderboltes.
Koska hän löi heidän karjansa rakeilla, ja heidän laumansa pitkäisen tulella;
49 Hee cast vpon them the fiercenesse of his anger, indignation and wrath, and vexation by the sending out of euill Angels.
Hän lähetti heidän päällensä vihansa, närkästyksen, julmuuden ja ahdistuksen, pahain enkelien lähettämisellä;
50 He made a way to his anger: he spared not their soule from death, but gaue their life to the pestilence,
Hän päästi vihansa heidän sekaansa, ja ei päästänyt heidän sielujansa kuolemasta, ja heidän eläimensä rutolla kuoletti;
51 And smote al the firstborne in Egypt, euen the beginning of their strength in the tabernacles of Ham.
Koska hän kaikki esikoiset löi Egyptissä, ensimäiset perilliset Hamin majoissa,
52 But hee made his people to goe out like sheepe, and led them in the wildernes like a flocke.
Ja antoi kansansa vaeltaa niinkuin lampaat, ja vei heidät niinkuin lauman korvessa,
53 Yea, he caried them out safely, and they feared not, and the Sea couered their enemies.
Ja saatti heitä turvallisesti, ettei he peljänneet; vaan heidän vihollisensa peitti meri.
54 And he brought them vnto the borders of his Sanctuarie: euen to this Mountaine, which his right hand purchased.
Ja hän vei heitä pyhänsä rajoihin, tämän vuoren tykö, jonka hänen oikia kätensä saanut oli.
55 He cast out the heathe also before them, and caused them to fall to the lot of his inheritance, and made the tribes of Israel to dwell in their tabernacles.
Ja hän ajoi pois heidän edestänsä pakanat, ja jakoi heille perimisen arvalla: ja niiden majoissa antoi hän Israelin sukukunnat asua.
56 Yet they tempted, and prouoked the most high God, and kept not his testimonies,
Mutta he kiusasivat ja vihoittivat korkian Jumalan, ja ei pitäneet hänen todistuksiansa.
57 But turned backe and delt falsely like their fathers: they turned like a deceitfull bowe.
Vaan he palasivat takaperin ja petollisesti luopuivat pois niinkuin heidän isänsäkin: poikkesivat pois niinkuin hellinnyt joutsi.
58 And they prouoked him to anger with their high places, and mooued him to wrath with their grauen images.
Ja he vihoittivat hänen korkeuksillansa ja kehoittivat häntä epäjumalainsa kuvilla.
59 God heard this and was wroth, and greatly abhorred Israel,
Ja kuin Jumala sen kuuli, niin hän närkästyi, ja hylkäsi kovin Israelin,
60 So that hee forsooke the habitation of Shilo, euen the Tabernacle where hee dwelt among men,
Niin että hän luopui asuinsiastansa Silossa, siitä majasta, jonka hän ihmisten sekaan asetti,
61 And deliuered his power into captiuitie, and his beautie into the enemies hand.
Ja antoi heidän voimansa vankeuteen, ja heidän kauneutensa vihollisten käsiin.
62 And hee gaue vp his people to the sworde, and was angrie with his inheritance.
Ja hän hylkäsi kansansa miekan alle, ja närkästyi perimistänsä vastaan.
63 The fire deuoured their chosen men, and their maides were not praised.
Heidän parhaat nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitseensä ei tulleet häävirsillä kunnioitetuksi.
64 Their Priestes fell by the sworde, and their widowes lamented not.
Heidän pappinsa kaatuivat miekalla; ja heidän leskensä ei itkeneet,
65 But the Lord awaked as one out of sleepe, and as a strong man that after his wine crieth out,
Ja Herra heräsi niinkuin joku makaavainen, niinkuin joku väkevä luihkaaja viinan juomisesta,
66 And smote his enemies in the hinder parts, and put them to a perpetuall shame.
Ja löi vihollistansa perävieriin, ja pani ijankaikkisen häpiän heidän päällensä,
67 Yet he refused the tabernacle of Ioseph, and chose not the tribe of Ephraim:
Ja heitti Josephin majan pois, ja ei valinnut Ephraimin sukukuntaa.
68 But chose the tribe of Iudah, and mount Zion which he loued.
Vaan hän valitsi Juudan sukukunnan, Zionin vuoren, jota hän rakasti,
69 And he built his Sanctuarie as an high palace, like the earth, which he stablished for euer.
Ja rakensi pyhänsä korkialle, niinkuin ijankaikkisesti pysyväisen maan,
70 He chose Dauid also his seruant, and tooke him from the shepefolds.
Ja valitsi palveliansa Davidin, ja otti hänen lammashuoneesta.
71 Euen from behinde the ewes with yong brought he him to feede his people in Iaakob, and his inheritance in Israel.
Imettävistä lampaista haki hän hänen, että hän hänen kanssansa Jakobin kaitsis, ja Israelin hänen perimisensä.
72 So he fed them according to the simplicitie of his heart, and guided them by the discretion of his hands.
Ja hän kaitsi heitä kaikella sydämensä vakuudella, ja hallitsi heitä kaikella ahkeruudella.
