Proverbs 15
1 A soft answere putteth away wrath: but grieuous wordes stirre vp anger.
Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
2 The tongue of the wise vseth knowledge aright: but the mouth of fooles babbleth out foolishnesse.
Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
3 The eyes of the Lord in euery place beholde the euill and the good.
Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
4 A wholesome tongue is as a tree of life: but the frowardnes therof is the breaking of ye minde.
Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
5 A foole despiseth his fathers instruction: but he that regardeth correction, is prudent.
Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
6 The house of the righteous hath much treasure: but in the reuenues of the wicked is trouble.
Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
7 The lippes of the wise doe spread abroade knowledge: but ye heart of the foolish doth not so.
Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
8 The sacrifice of the wicked is abomination to the Lord: but the prayer of the righteous is acceptable vnto him.
Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
9 The way of the wicked is an abomination vnto the Lord: but he loueth him that followeth righteousnes.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
10 Instruction is euill to him that forsaketh the way, and he that hateth correction, shall die.
Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
11 Hell and destruction are before the Lord: how much more the hearts of the sonnes of men? (Sheol h7585)
Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol h7585)
12 A scorner loueth not him that rebuketh him, neither will he goe vnto the wise.
Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
13 A ioyfull heart maketh a chearefull countenance: but by the sorow of the heart the minde is heauie.
Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
14 The heart of him that hath vnderstanding, seeketh knowledge: but the mouth of the foole is fedde with foolishnes.
Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
15 All the dayes of the afflicted are euill: but a good conscience is a continuall feast.
Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
16 Better is a litle with the feare of the Lord, then great treasure, and trouble therewith.
Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
17 Better is a dinner of greene herbes where loue is, then a stalled oxe and hatred therewith.
Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
18 An angrie man stirreth vp strife: but hee that is slowe to wrath, appeaseth strife.
Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
19 The way of a slouthfull man is as an hedge of thornes: but the way of the righteous is plaine.
Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
20 A wise sonne reioyceth the father: but a foolish man despiseth his mother.
Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
21 Foolishnes is ioy to him that is destitute of vnderstanding: but a man of vnderstanding walketh vprightly.
Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
22 Without cousel thoughts come to nought: but in the multitude of counsellers there is stedfastnesse.
Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
23 A ioy commeth to a man by the answere of his mouth: and how good is a word in due season?
Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. (Sheol h7585)
25 The Lord will destroye the house of the proude men: but hee will stablish the borders of the widowe.
Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
26 The thoughts of ye wicked are abomination to the Lord: but the pure haue pleasant wordes.
Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
27 He that is greedie of gaine, troubleth his owne house: but he that hateth giftes, shall liue.
Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
28 The heart of the righteous studieth to answere: but the wicked mans mouth babbleth euil thinges.
Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
29 The Lord is farre off from the wicked: but he heareth the prayer of the righteous.
Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
30 The light of the eyes reioyceth the heart, and a good name maketh the bones fat.
Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
31 The eare that hearkeneth to the correction of life, shall lodge among the wise.
Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
32 Hee that refuseth instruction, despiseth his owne soule: but he that obeyeth correction, getteth vnderstanding.
Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
33 The feare of the Lord is the instruction of wisdome: and before honour, goeth humilitie.
Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
