Job 17
1 My breath is corrupt: my dayes are cut off, and the graue is readie for me.
Minun henkeni on heikko, minun päiväni ovat lyhetyt, ja hauta on käsissä.
2 There are none but mockers with mee, and mine eye continueth in their bitternesse.
En minä ketäkään pettänyt, ja kuitenkin minun silmäni täytyy olla murheessa.
3 Lay downe nowe and put me in suretie for thee: who is hee, that will touch mine hand?
Nyt siis taivuta sinus, ja ole itse minun takaukseni! kukas muu olis, joka minua takais?
4 For thou hast hid their heart from vnderstanding: therefore shalt thou not set them vp on hie.
Ymmärryksen olet sinä heidän sydämistänsä kätkenyt, sentähden et sinä korota heitä.
5 For the eyes of his children shall faile, that speaketh flattery to his friends.
Hän kerskaa ystävillensä saaliistansa, mutta hänen lastensa silmät pitää vaipuman.
6 Hee hath also made mee a byword of the people, and I am as a Tabret before them.
Hän on minun pannut sananlaskuksi kansain sekaan, ja ääniksi heidän keskellensä.
7 Mine eye therefore is dimme for griefe, and all my strength is like a shadowe.
Minun silmäni ovat pimenneet minun suruni tähden, ja kaikki minun jäseneni ovat niinkuin varjo.
8 The righteous shalbe astonied at this, and the innocent shalbe moued against ye hypocrite.
Tästä hurskaat hämmästyvät, ja viattomat asettavat heitänsä ulkokullatuita vastaan.
9 But the righteous wil holde his way, and he whose hands are pure, shall increase his strength.
Hurskas pysyy tielIänsä: ja jolla on puhtaat kädet, se pysyy vahvana.
10 All you therefore turne you, and come nowe, and I shall not finde one wise among you.
Kääntäkäät siis teitänne kaikki ja tulkaat nyt: en minä kuitenkaan löydä yhtään taitavaa teidän seassanne.
11 My dayes are past, mine enterprises are broken, and the thoughts of mine heart
Minun päiväni ovat kuluneet: minun aivoitukseni ovat hajoitetut, jotka minun sydämessäni olivat,
12 Haue changed the nyght for the day, and the light that approched, for darkenesse.
Ja ovat yöstä päivän, ja valkeuden pimeydestä tehneet.
13 Though I hope, yet the graue shall bee mine house, and I shall make my bed in the darke. (Sheol h7585)
Ja ehkä minä kauvan odottaisin, niin on kuitenkin hauta minun huoneeni, ja minä olen vuoteeni pimeydessä tehnyt. (Sheol h7585)
14 I shall say to corruption, Thou art my father, and to the worme, Thou art my mother and my sister.
Mätänemisen minä kutsuin isäkseni, ja madot äidikseni ja sisarekseni.
15 Where is then now mine hope? or who shall consider the thing, that I hoped for?
Kussa on nyt minun odottamiseni? ja kuka ottaa minun toivostani vaarin?
