Psalms 78
1 A Maskil of Asaph. Give ear, O my people, to my instruction; listen to the words of my mouth.
Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.
2 I will open my mouth in parables; I will utter things hidden from the beginning,
Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.
3 that we have heard and known and our fathers have relayed to us.
Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,
4 We will not hide them from their children, but will declare to the next generation the praises of the LORD and His might, and the wonders He has performed.
sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.
5 For He established a testimony in Jacob and appointed a law in Israel, which He commanded our fathers to teach to their children,
Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,
6 that the coming generation would know them— even children yet to be born— to arise and tell their own children
että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.
7 that they should put their confidence in God, not forgetting His works, but keeping His commandments.
Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.
8 Then they will not be like their fathers, a stubborn and rebellious generation, whose heart was not loyal, whose spirit was not faithful to God.
Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.
9 The archers of Ephraim turned back on the day of battle.
Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.
10 They failed to keep God’s covenant and refused to live by His law.
Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,
11 They forgot what He had done, the wonders He had shown them.
vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.
12 He worked wonders before their fathers in the land of Egypt, in the region of Zoan.
Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla.
13 He split the sea and brought them through; He set the waters upright like a wall.
Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.
14 He led them with a cloud by day and with a light of fire all night.
Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.
15 He split the rocks in the wilderness and gave them drink as abundant as the seas.
Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.
16 He brought streams from the stone and made water flow down like rivers.
Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.
17 But they continued to sin against Him, rebelling in the desert against the Most High.
Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.
18 They willfully tested God by demanding the food they craved.
He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.
19 They spoke against God, saying, “Can God really prepare a table in the wilderness?
Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?
20 When He struck the rock, water gushed out and torrents raged. But can He also give bread or supply His people with meat?”
Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?"
21 Therefore the LORD heard and was filled with wrath; so a fire was kindled against Jacob, and His anger flared against Israel,
Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha,
22 because they did not believe God or rely on His salvation.
koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.
23 Yet He commanded the clouds above and opened the doors of the heavens.
Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;
24 He rained down manna for them to eat; He gave them grain from heaven.
hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.
25 Man ate the bread of angels; He sent them food in abundance.
Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.
26 He stirred the east wind from the heavens and drove the south wind by His might.
Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;
27 He rained meat on them like dust, and winged birds like the sand of the sea.
hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;
28 He felled them in the midst of their camp, all around their dwellings.
hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.
29 So they ate and were well filled, for He gave them what they craved.
Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.
30 Yet before they had filled their desire, with the food still in their mouths,
Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,
31 God’s anger flared against them, and He put to death their strongest and subdued the young men of Israel.
kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.
32 In spite of all this, they kept on sinning; despite His wonderful works, they did not believe.
Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.
33 So He ended their days in futility, and their years in sudden terror.
Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.
34 When He slew them, they would seek Him; they repented and searched for God.
Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
35 And they remembered that God was their Rock, that God Most High was their Redeemer.
He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa, ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.
36 But they deceived Him with their mouths, and lied to Him with their tongues.
Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä;
37 Their hearts were disloyal to Him, and they were unfaithful to His covenant.
sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.
38 And yet He was compassionate; He forgave their iniquity and did not destroy them. He often restrained His anger and did not unleash His full wrath.
Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.
39 He remembered that they were but flesh, a passing breeze that does not return.
Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.
40 How often they disobeyed Him in the wilderness and grieved Him in the desert!
Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!
41 Again and again they tested God and provoked the Holy One of Israel.
Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.
42 They did not remember His power — the day He redeemed them from the adversary,
He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,
43 when He performed His signs in Egypt and His wonders in the fields of Zoan.
jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,
44 He turned their rivers to blood, and from their streams they could not drink.
muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;
45 He sent swarms of flies that devoured them, and frogs that devastated them.
lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;
46 He gave their crops to the grasshopper, the fruit of their labor to the locust.
antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;
47 He killed their vines with hailstones and their sycamore-figs with sleet.
hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;
48 He abandoned their cattle to the hail and their livestock to bolts of lightning.
antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.
49 He unleashed His fury against them, wrath, indignation, and calamity— a band of destroying angels.
Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.
50 He cleared a path for His anger; He did not spare them from death but delivered their lives to the plague.
Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.
51 He struck all the firstborn of Egypt, the virility in the tents of Ham.
Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.
52 He led out His people like sheep and guided them like a flock in the wilderness.
Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
53 He led them safely, so they did not fear, but the sea engulfed their enemies.
Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.
54 He brought them to His holy land, to the mountain His right hand had acquired.
Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.
55 He drove out nations before them and apportioned their inheritance; He settled the tribes of Israel in their tents.
Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.
56 But they tested and disobeyed God Most High, for they did not keep His decrees.
Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,
57 They turned back and were faithless like their fathers, twisted like a faulty bow.
vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.
58 They enraged Him with their high places and provoked His jealousy with their idols.
He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.
59 On hearing it, God was furious and rejected Israel completely.
Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.
60 He abandoned the tabernacle of Shiloh, the tent He had pitched among men.
Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.
61 He delivered His strength to captivity, and His splendor to the hand of the adversary.
Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.
62 He surrendered His people to the sword because He was enraged by His heritage.
Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa.
63 Fire consumed His young men, and their maidens were left without wedding songs.
Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.
64 His priests fell by the sword, but their widows could not lament.
Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.
65 Then the Lord awoke as from sleep, like a mighty warrior overcome by wine.
Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari.
66 He beat back His foes; He put them to everlasting shame.
Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän.
67 He rejected the tent of Joseph and refused the tribe of Ephraim.
Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,
68 But He chose the tribe of Judah, Mount Zion, which He loved.
vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.
69 He built His sanctuary like the heights, like the earth He has established forever.
Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.
70 He chose David His servant and took him from the sheepfolds;
Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.
71 from tending the ewes He brought him to be shepherd of His people Jacob, of Israel His inheritance.
Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.
72 So David shepherded them with integrity of heart and guided them with skillful hands.
Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä.
