Job 21
1 Then Job answered, and said,
Job vastasi ja sanoi:
2 Hear diligently my speech, And let this be your consolations.
Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
3 Allow me, and I also will speak, and after I have spoken, mock on.
Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
4 As for me, is my complaint to man? And why should I not be impatient?
Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
5 Mark me, and be astonished, and lay your hand upon your mouth.
Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
6 Even when I remember, I am troubled, and horror takes hold on my flesh.
Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
7 Why do the wicked live, become old, yea, grow mighty in power?
Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
8 Their seed is established with them in their sight, and their offspring before their eyes.
Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
9 Their houses are safe from fear, nor is the rod of God upon them.
Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
10 Their bull breeds, and does not fail. Their cow brings forth safely, and does not miscarry.
Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
11 They send forth their little ones like a flock, and their children dance.
Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
12 They sing to the timbrel and harp, and rejoice at the sound of the pipe.
He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin. (Sheol h7585)
14 And they say to God, Depart from us, for we do not desire the knowledge of thy ways.
Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
15 What is the Almighty that we should serve him? And what profit should we have, if we pray to him?
Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
16 Lo, is their prosperity not in their hand. (The counsel of the wicked is far from me.)
Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
17 How often is it that the lamp of the profane is put out, that their calamity comes upon them, that God distributes sorrows in his anger,
Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
18 that they are as stubble before the wind, and as chaff that the storm carries away?
Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
19 Ye say, God lays up his iniquity for his sons. Let him recompense it to himself that he may know it.
Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
20 Let his own eyes see his destruction, and let him drink of the wrath of the Almighty.
Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
21 For what does he care for his house after him when the number of his months is cut off?
Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
22 Shall any teach God knowledge, seeing he judges those who are high?
Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
23 One man dies in his full strength, being wholly at ease and quiet.
Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
24 His pails are full of milk, and the marrow of his bones is moistened.
Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
25 And another man dies in bitterness of soul, and never tastes of good.
Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
26 They lie down alike in the dust, and the worm covers them.
Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
27 Behold, I know your thoughts, and the devices with which ye would wrong me.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
28 For ye say, Where is the house of the prince? And where is the tent in which the wicked dwelt?
Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
29 Have ye not asked wayfaring men? And do ye not know their evidences,
Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
30 that the evil man is reserved to the day of calamity? That they are led forth to the day of wrath?
Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
31 Who shall declare his way to his face? And who shall repay him what he has done?
Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
32 Yet he shall be borne to the grave, and men shall keep watch over the tomb.
Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
33 The clods of the valley shall be sweet to him. And all men shall draw after him, as there were innumerable before him.
Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
34 How then ye comfort me in vain, seeing in your answers there remains falsehood?
Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
